Toro

Uusi vuosi ja uudet viinit * koska olemme rehellisiä aina Teille, niin: tämä nyt arvosteltava viini kyllä koemaisteltiin vielä "wanhoina hyvinä aikoina" eli vuonna 2006, viikolla 52. Kyseessä on pikku musta, härkä (huu! lepakko läps! - I on katsellut liikaa Pikku2:sta (Ä:n huom.)) Sangre De Toro (puulaakin tuotenumero 006982). Hinta 4,99 euroa ja tilavuus pitkästä aikaa 0,375 litraa. Toroa kaulasta ja kellistys!

I: Pikkuinen härkä roikkuu pullon kaulalla, onpa soma. Sitten itse juomaan; vetinen, mieto ensimaku. Oikein miellyttävä. Perunoita keitellessä ok - mie pysyn pystyssä ja pullo kans. Ruusuinen tuulahdus kitalaessa. Lopusta mausteinen. Oikein hyvä tuttavuus ollakseen viimeaikaisen maistelun katsantokannasta luomuton!? jos tätä saisi luomuna, rohkenen aavistella että saisimme lopettaa tämän blogin, tai ainakin punaviiniosaston, koska ainakaan tähän asti luomu ei ole viiniä huonontanut. Päinvastoin... tämä olisi luultavasti ikuinen ykkönen, olisi pakko laskea lippu alas ja luopua toivosta. Ei voi tulla parempaa... niinkö?

Ä: Ah! Hyvää (jouluviiniin verrattuna)! Pehmeä, täyteläinen, samettinen, mieto. Kerrassaan hyvää. Nousee hiusrajaan, kihelmöi mielessä. Taisi olla ex-työkaveri Tane oikeassa: "Jos et osaa valita muuta viiniä, valitse De Toro!"
Kiitos ja kippis muistoille.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 9+.


Vinkki: Jos päädyt tähän nyt arvosteltuun viiniin useamminkin, niin voit kerätä mukana tulleita härkiä vaikkapa ikkunalaudalle. "Tuollapa asuu melkoinen sonni!" tuumivat ohikulkijat.
Tai voit käyttää härkiä sitten jouluna seimikuvaelmassa. "Heinillä Torojen kaukalon..." ja uudet sanatkin löytyvät ah-jo-niin-tuttuun laulelmaan (muista siivota pullot piiloon).
Entäpä hiekkalaatikolle lasten mukaan; poissa ovat ankeat käpylehmät, kun annat oman pikkuToron joka mukulalle mukaan. Siinä ei jää naapurin tädiltäkään epäselväksi mitä Teillä juodaan.