perjantai 30. joulukuuta 2005

White Water Lily

* Pieni Viiniblogi* menee sinne, minne valo ei yllä... eli paikallispuulaakin valkoviinihyllyn kuiva-osastolle! invaasion aloittaa bulgarialainen White Water Lily (puulaakin tuotenumero 570657). Hinta 1970-luvun kuulamörssärijättien perillisellä on 5,29 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Oliko ilmassa Suuren Urheilujuhlan tuntua? lue ja nauti.

I: Wau! todella absurdia jo etiketistä alkaen: bulgarialainen valkkari englanninkielellä markkinoilla ja oikein kukka napinl... etiketissä. There is something goin' on... kevyt tuoksu. Maistuu myös kevyeltä. Kuin vettä - voiko vesi muuttua viiniksi? kukkainen; etiketti täsmää makuun oikein hyvin. Miellyttävä valkkarikokemus, Erittäin. Tulee väistämättä mieleen samantapainen, oman sarjansa pöydän puhdistaja vodka-osastolta: virolainen Saaremaa 80%. Kummatkin yllättävät raikkaudella ja tuoreudella. Vanhat mielikuvat DDR-ajoilta voi nyt viimeistään heittää romukoppaan (ainakin viinien osalta). Vahva haastaja Verduzzolle.


Ä: Aprikoosin vieno maku, raikkaus kielellä, kaipuu naposteluun! suklaakonvehtia? kirsikkajuustoa? toffeeta? vihreitä kuulia? En jaksa nousta, istun. Nautin ja makustelen edelleen. Hyvää, vaikka "laimeata". Mutta mistä tämä niskasärky puolen lasillisen jälkeen? * hän etsii vastausta Anatomian ja fysiologian oppikirjasta * Vaisto puhuu nestevajauksen puolesta - otetaanpa toinen lasillinen :)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9.
Ä: 8.



Vinkki: Viiniä lasiin ja raketti taivaalle - mutta Ei Yhtä Aikaa!

Hyvää Uutta Vuotta 2006!

lauantai 24. joulukuuta 2005

Hyvän Joulun Viini

* Pieni Viiniblogi * toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua 2005 hyvien viinien merkeissä :)

I: Nautitaan hyvästä ruoasta ja juomasta, kaikessa rauhassa. Tänään ei ole kiire mihinkään.

Ä: Tunnelman kruunaavat kynttilät ja joulukukat. Suosittelen lämpimästi hyasinttia; valkoista valkoviinien ja violettia punaviinien viereen.


Vinkki: Jouluviinit kannattaa ottaa esille noin 30-60 minuuttia ennen tarjoilua ja avata. Viini ehtii saada huoneenlämpöä sekä ilmaantua. Ja voihan sitä hieman maistaa jo aiemminkin pienen tilkan...

keskiviikko 21. joulukuuta 2005

Liebfraumilch Marie

Liebfraumilch Marienglöckchen (puulaakin tuotenumero 007316) palauttaa I:n taas hurjiin nuoruusvuosiin muisteloissaan: "Tätä vedettiin colan kanssa 50/50 seossuhteella, kun työkaveri suositteli." Miten kävi tänään; tässä ja nyt? kultaako aika viinin ja blandiksen? ota ja lue. Hintaa saksan vaalealla opiskelijaystävällinen 4,99 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: Ooo... kasariaikojen klassikkojuoma! vai oliko se se "peruslippis"? anyway, samaa kamaa kai? onpa hiivainen tuoksu; muistuttaa myös erästä nimeltä mainitsematonta ehkäisyvälinettä... hedelmäinen maku silti. Kevyestä 8%:sta huolimatta kihahtaa kaaliin - yllättävää?! kaiken kaikkiaan silti hyvin neutraali kokemus, näin jälkikäteen arvioituna. Teho/hintasuhde nostaa hieman arvosanaa. Kyllä tätä vielä teinibileisiin uskaltaa suositella, kuten myös nimeltä mainitsematonta ehkäisyvälinettäkin - varmuus ennen kaikkea ;)

Ä: *irvistys* Hän kävelee jääkaapille, sillä on saatava jotain naposteltavaa... juustoa? kitalakea kihelmöivä, halvan viinin oloinen, jonka maun saa peittoon hyvällä suklaalla. Tosin suklaa menee vähän niinkuin hukkaan...

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 7-.



Vinkki: viiniä voi todellakin blandata ja rohkeus, ennakkoluulottomuus sekä hieman fyffeä peliin, niin lasissasi voi olla hyvinkin "eksoottinen kokemus"...

I:n jälkikirjoitus: cola-lippissekoitus nautitaan sitten omalla vastuulla. Käytännön kokeissa nuoruusvuosina tuli testattua ko. juomaa sen verran kavereiden kesken, että jos toinen kehui sen taivaalliseksi, niin toinen haukkui alimpaan... sinne. Tiedätte kyllä minne.

lauantai 10. joulukuuta 2005

Ash Tree Estate

Tuhkapuun estetiikkaa? keskinkertaisen kielipään omaavana I teki puulaakissa omia punaviinihavaintojaan ja päätyi tähän: espanjalainen punaviini Ash Tree Estate Merlot Tempranillo (puulaakin tuotenumero 458977). Hinta 7,89 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: Mmm... jaahas. Aloitetaan jälkimausta; lievästi homeinen. Kuin mummon ylikäynyt sekamehu. Kovin ihmeellistä makua tästä on muutenkin vaikea löytää, helposti mutta ei miellyttävästi juotava; naama peruslukemilla nieltävä. Mutta annas olla kun pöytä katetaan ja pistetään tämän kanssa kalkkuna-ateria: oikein miellyttävä punaviini. Ja aterian päätteeksi huomaa olevansa vielä vaisvihkaa lievässä nousuhumalassakin... no johan nyt yllätti ---

Ä: Juhlallisuuden tuntua aterialla, vaan pelkästään seurustelujuomana en uskoisi tämän maistuvan. Vetinen väkevyys ihmetyttää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 9.



Vinkki: Tämän viinin kanssa maistoimme seuraavaa menua; kalkkunafileetä (naturel - kypsytetty pannulla voissa hunajan kera), nokkosvoilla maustettuja porkkanasiivuja ja täysjyväriisiä yrttien kera. Lisäkkeenä rypsiöljyssä kylvetettyä kiinankaalta. Raaka-ainevalinnoissa painotettiin kotimaista luomu- ja lähituotantoa.

torstai 8. joulukuuta 2005

Black Tower

Pullo päältä musta, juoma sisällä valkoista - Two Fingers Tequila? ehkäpä sekin, mutta tällä kertaa kyseessä onkin Black Tower Rivaner 2004 (puulaakin tuotenumero 007934). Hintaa 6,98 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: Karun kaunis pullo ja tuoksu kuin omenakorilla... onpa neutraali, raikas maku. Ei aiheuta jälkipuistatuksia. Menee kuin tyhjää vain. Marjaisa maku jää suuhun pisteenä i:n päälle :) oikein kelpo retkijuoma, kevyeen seurusteluun. Tällä valkoviinillä et voi mokata ensitreffejäsi tulemalla humalaan vaan päinvastoin - saatat jopa pelastaa illan ja pelata korttisi oikein... (* Pieni Viiniblogi * ei kuitenkaan ota vastuuta tapahtumista em. lauseella ;)

Ä: Tämä vetää minut ihan sanattomaksi... raikas. Uteliaisuutta herättävä, luovuuteen innostava. Pyöreän pirteän hapokas. Ehdoton ykkönen seurusteluun. Taikka yksin hiljaisesta hetkestä nautiskeluun.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 10.



Vinkki: Ensitreffeillä kannattaa olla reilusti oma itsensä - vaikka olisit viinin ystävä, kerro se. Ja jos siltä tuntuu, tarjoa jotain alle 10%:n viiniä lasillinen, Rakkaudella Hänelle...

keskiviikko 7. joulukuuta 2005

Tähtiyö

Jouluyö, Juhlayö, Tähtiyö... hetkinen! pieneen paikallispuulaakiin ovat jälleen tulleet jouluviinit. Koska I on niin monasti muistellut nuoruutensa jouluviinejä, päätti * Pieni Viiniblogi * tarttua pulloa kaulasta ja maistaa yhtä lajinsa edustajaa; chileläinen Tähtiyö (puulaakin tuotenumero 427087). Hintaa joulun maulla on 6,36 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa.

I: No niin, piti tämäkin päivä sitten eteen tulla; jouluviiniä... ja vielä vapaaehtoisesti. No ei muuta kuin toimeen ja korkki auki. Tuoksu on... no joo, hyvin tavanomainen punaviinin tuoksu, ei lupaa mitään yllätystä. Punaisuus on syvä ja maku... (nielaisu) on varsin yhdentekevä, kuiva, lievästi mausteinen. Ei tuota yllätystä mihinkään suuntaan. Mistä on pienet juhlaviinitraumat tehty? juuri tällaisista latteista "kausituotteista", joita ei muuten saisi markkinoille menemään... ja sitten ihmiset, jotka eivät muuten juo viiniä, paitsi ehkä juhlapyhien kunniaksi, ostavat näitä ja toteavat mielessään: "Yh, onpa hyvä etten juo viiniä useammin". Se siitä "mietoja suosivasta alkoholipolitiikasta"...

Ä: Ei näkynyt tähtiä ei. Lievä pettymys löytyi jälkimausta, minkä tunkkaisuudesta olivat tähdet kaukana.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6½.
Ä: 8-.



Vinkki: Vältä puulaakin "kausituotteita". Jos ne olisivat oikeasta hyviä tuotteita, niin niitä markkinoitaisiin läpi vuoden, eikä vain tiettynä ajanjaksona / tietyn ajanjakson "juhlajuomana".

sunnuntai 4. joulukuuta 2005

Crocodile Rock

Laitettiinpa sitten I vaihteeksi puulaakiin, eikä suinkaan tuohon pieneen paikallispuulaakiin. Koska kyseessä oli ison kasvukeskuksen iso kauppakeskus, niin valikoimakin oli iso. Ja valtava kiire. Ensimmäinen mikä huomion kiinnitti, oli tämä Crocodile Rock Cabernet Merlot (puulaakin tuotenumero 447577). Hintaa 5,93 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. "Meille kelpasi ainoastaan Krokotiili Rokki vaan..." vai kelpasiko?

I: Kiva etiketti: on väriä ja näköä. Se se varmaan laittoi tähän puulaakissakin tarttumaan? hmm, avataan ja maistetaan... tuoksu on, niin... taas se "jouluviinin tuoksu" eli odotukset tipahtivat heti keskitasolle. Mutta maistetaan ensin ennen kuin tyrmätään. Mmm... kuivahko, sanoisin. Vetinen. Tamminen jälkimaku. Ei yllätä, ei yökötä - tasaisen tappava, siis mielikuvitukseton viini. Ei jää mieleen muuta kuin ulkoasu... tämä krokotiilirokki ei pistä sukkia jaloissa pyörimään.

Ä: Ei, ei, ei. Ei kolahda. Pieni pyöreä maku, ei mitään sanomista. Kiitos ei tuhlata toista kertaa rahaa eikä aikaa moiseen.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 7½.



Vinkki: Tämä esimerkki osoittaa hyvin todeksi uskomuksen, jota olemme täälläkin miettineet useasti viinilasillisen äärellä; voiko katseen kiinnittävän ulkomuodon omaava viinipullo tarjota jotain elämystä sisällöllään? Ei voi. Unohda erikoiset pullomuodot ja / tai tunnettujen taiteilijoiden väsäämät etiketit sekä niiden mukana tulevat pullot, jos etsit Persoonallista viiniä.Kyseessä on 90 %:n varmuudella melko mitäänsanomaton viini, joka tarvitsee myydäkseen kauniin / erikoisen ulkomuodon.


Jälkikirjoitus: emme halua olla kyynisiä tahi skeptisiä viinin kanssa lotraajia, niinpä jätimme tuohon ylläolevaan vinkkiin 10 %:n mahdollisuuden, että Todella Löytyy Persoonallinen Viini, jonka ulkonäköä / -muotoa voisi arvostella samoilla laatumääreillä kuin itse viiniäkin :)

perjantai 2. joulukuuta 2005

Tokaji Aszú

Ä oli tehnyt mielestään Todellisen Löydön pienestä paikallispuulaakista - valtavirrasta selkeästi poikkeava pullo; St. Stephan's Crown Tokaji Aszú 3 puttonyos (puulaakin tuotenumero 008432). Euroja tästä pitää pulittaa 11,33 ja tilavuus viinille erikoinen 0,5 litraa.

I: Viskilikööriä...? (nuuh! nuuh!) onpa erikoinen tuoksu. Ja värikin kuin viskissä - ettei nyt vaan olisi käyty puulaakissa aivan väärällä hyllyllä?! maistuu --- hmm... ei ainakaan perinteiselle viinille, vaan jollekin aivan muulle, mutta mikä tuttu aromi tässä onkaan? ei helvetti, ei kai tämä vain vivahda Auringonnousu-drinksuun?! siis aprikoosi ja appelsiini - teinijuomahan se(kin) oli, oivoi... viiniä lähinnä oleva aromi tulee vasta jälkimakuna kielen päälle. Melkoinen juhlajuoma, sanoisin. Omassa lajissaan (löytyykö vastaavia? kysyn vaan) ehdottoman hyvä valinta. Ei juopotteluun, vaan arvokkaaseen nautiskeluun esim. iänikuisen punssin sijaan.

Ä: Vasta toisen lasillisen jälkeen saan sen sanottua: monivivahteinen jalous huokuu salaperäisyyden läpi. Ihmeellistä, niin ihmetyttävää. Tätä on pakko makustella jokaisen suullisen jälkeen. Jos ei ole viiniseuran kanssa mitään keskusteltavaa - tämä viini kyllä puhutattaa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 9+.



Vinkki: Onko joulupöydässä ruoan jälkeen vaivautunut tunnelma? älä murehdi, vaan ota mukaan tämä Tokaji Aszú; kaada joka lasiin ja sano: "Hyvää Joulua ja Viiniä Kaikille!" Eiköhän puhetta piisaa hetkisen verran...