perjantai 30. joulukuuta 2005

White Water Lily

* Pieni Viiniblogi* menee sinne, minne valo ei yllä... eli paikallispuulaakin valkoviinihyllyn kuiva-osastolle! invaasion aloittaa bulgarialainen White Water Lily (puulaakin tuotenumero 570657). Hinta 1970-luvun kuulamörssärijättien perillisellä on 5,29 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Oliko ilmassa Suuren Urheilujuhlan tuntua? lue ja nauti.

I: Wau! todella absurdia jo etiketistä alkaen: bulgarialainen valkkari englanninkielellä markkinoilla ja oikein kukka napinl... etiketissä. There is something goin' on... kevyt tuoksu. Maistuu myös kevyeltä. Kuin vettä - voiko vesi muuttua viiniksi? kukkainen; etiketti täsmää makuun oikein hyvin. Miellyttävä valkkarikokemus, Erittäin. Tulee väistämättä mieleen samantapainen, oman sarjansa pöydän puhdistaja vodka-osastolta: virolainen Saaremaa 80%. Kummatkin yllättävät raikkaudella ja tuoreudella. Vanhat mielikuvat DDR-ajoilta voi nyt viimeistään heittää romukoppaan (ainakin viinien osalta). Vahva haastaja Verduzzolle.


Ä: Aprikoosin vieno maku, raikkaus kielellä, kaipuu naposteluun! suklaakonvehtia? kirsikkajuustoa? toffeeta? vihreitä kuulia? En jaksa nousta, istun. Nautin ja makustelen edelleen. Hyvää, vaikka "laimeata". Mutta mistä tämä niskasärky puolen lasillisen jälkeen? * hän etsii vastausta Anatomian ja fysiologian oppikirjasta * Vaisto puhuu nestevajauksen puolesta - otetaanpa toinen lasillinen :)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9.
Ä: 8.



Vinkki: Viiniä lasiin ja raketti taivaalle - mutta Ei Yhtä Aikaa!

Hyvää Uutta Vuotta 2006!

lauantai 24. joulukuuta 2005

Hyvän Joulun Viini

* Pieni Viiniblogi * toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua 2005 hyvien viinien merkeissä :)

I: Nautitaan hyvästä ruoasta ja juomasta, kaikessa rauhassa. Tänään ei ole kiire mihinkään.

Ä: Tunnelman kruunaavat kynttilät ja joulukukat. Suosittelen lämpimästi hyasinttia; valkoista valkoviinien ja violettia punaviinien viereen.


Vinkki: Jouluviinit kannattaa ottaa esille noin 30-60 minuuttia ennen tarjoilua ja avata. Viini ehtii saada huoneenlämpöä sekä ilmaantua. Ja voihan sitä hieman maistaa jo aiemminkin pienen tilkan...

keskiviikko 21. joulukuuta 2005

Liebfraumilch Marie

Liebfraumilch Marienglöckchen (puulaakin tuotenumero 007316) palauttaa I:n taas hurjiin nuoruusvuosiin muisteloissaan: "Tätä vedettiin colan kanssa 50/50 seossuhteella, kun työkaveri suositteli." Miten kävi tänään; tässä ja nyt? kultaako aika viinin ja blandiksen? ota ja lue. Hintaa saksan vaalealla opiskelijaystävällinen 4,99 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: Ooo... kasariaikojen klassikkojuoma! vai oliko se se "peruslippis"? anyway, samaa kamaa kai? onpa hiivainen tuoksu; muistuttaa myös erästä nimeltä mainitsematonta ehkäisyvälinettä... hedelmäinen maku silti. Kevyestä 8%:sta huolimatta kihahtaa kaaliin - yllättävää?! kaiken kaikkiaan silti hyvin neutraali kokemus, näin jälkikäteen arvioituna. Teho/hintasuhde nostaa hieman arvosanaa. Kyllä tätä vielä teinibileisiin uskaltaa suositella, kuten myös nimeltä mainitsematonta ehkäisyvälinettäkin - varmuus ennen kaikkea ;)

Ä: *irvistys* Hän kävelee jääkaapille, sillä on saatava jotain naposteltavaa... juustoa? kitalakea kihelmöivä, halvan viinin oloinen, jonka maun saa peittoon hyvällä suklaalla. Tosin suklaa menee vähän niinkuin hukkaan...

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 7-.



Vinkki: viiniä voi todellakin blandata ja rohkeus, ennakkoluulottomuus sekä hieman fyffeä peliin, niin lasissasi voi olla hyvinkin "eksoottinen kokemus"...

I:n jälkikirjoitus: cola-lippissekoitus nautitaan sitten omalla vastuulla. Käytännön kokeissa nuoruusvuosina tuli testattua ko. juomaa sen verran kavereiden kesken, että jos toinen kehui sen taivaalliseksi, niin toinen haukkui alimpaan... sinne. Tiedätte kyllä minne.

lauantai 10. joulukuuta 2005

Ash Tree Estate

Tuhkapuun estetiikkaa? keskinkertaisen kielipään omaavana I teki puulaakissa omia punaviinihavaintojaan ja päätyi tähän: espanjalainen punaviini Ash Tree Estate Merlot Tempranillo (puulaakin tuotenumero 458977). Hinta 7,89 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: Mmm... jaahas. Aloitetaan jälkimausta; lievästi homeinen. Kuin mummon ylikäynyt sekamehu. Kovin ihmeellistä makua tästä on muutenkin vaikea löytää, helposti mutta ei miellyttävästi juotava; naama peruslukemilla nieltävä. Mutta annas olla kun pöytä katetaan ja pistetään tämän kanssa kalkkuna-ateria: oikein miellyttävä punaviini. Ja aterian päätteeksi huomaa olevansa vielä vaisvihkaa lievässä nousuhumalassakin... no johan nyt yllätti ---

Ä: Juhlallisuuden tuntua aterialla, vaan pelkästään seurustelujuomana en uskoisi tämän maistuvan. Vetinen väkevyys ihmetyttää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 9.



Vinkki: Tämän viinin kanssa maistoimme seuraavaa menua; kalkkunafileetä (naturel - kypsytetty pannulla voissa hunajan kera), nokkosvoilla maustettuja porkkanasiivuja ja täysjyväriisiä yrttien kera. Lisäkkeenä rypsiöljyssä kylvetettyä kiinankaalta. Raaka-ainevalinnoissa painotettiin kotimaista luomu- ja lähituotantoa.

torstai 8. joulukuuta 2005

Black Tower

Pullo päältä musta, juoma sisällä valkoista - Two Fingers Tequila? ehkäpä sekin, mutta tällä kertaa kyseessä onkin Black Tower Rivaner 2004 (puulaakin tuotenumero 007934). Hintaa 6,98 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: Karun kaunis pullo ja tuoksu kuin omenakorilla... onpa neutraali, raikas maku. Ei aiheuta jälkipuistatuksia. Menee kuin tyhjää vain. Marjaisa maku jää suuhun pisteenä i:n päälle :) oikein kelpo retkijuoma, kevyeen seurusteluun. Tällä valkoviinillä et voi mokata ensitreffejäsi tulemalla humalaan vaan päinvastoin - saatat jopa pelastaa illan ja pelata korttisi oikein... (* Pieni Viiniblogi * ei kuitenkaan ota vastuuta tapahtumista em. lauseella ;)

Ä: Tämä vetää minut ihan sanattomaksi... raikas. Uteliaisuutta herättävä, luovuuteen innostava. Pyöreän pirteän hapokas. Ehdoton ykkönen seurusteluun. Taikka yksin hiljaisesta hetkestä nautiskeluun.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 10.



Vinkki: Ensitreffeillä kannattaa olla reilusti oma itsensä - vaikka olisit viinin ystävä, kerro se. Ja jos siltä tuntuu, tarjoa jotain alle 10%:n viiniä lasillinen, Rakkaudella Hänelle...

keskiviikko 7. joulukuuta 2005

Tähtiyö

Jouluyö, Juhlayö, Tähtiyö... hetkinen! pieneen paikallispuulaakiin ovat jälleen tulleet jouluviinit. Koska I on niin monasti muistellut nuoruutensa jouluviinejä, päätti * Pieni Viiniblogi * tarttua pulloa kaulasta ja maistaa yhtä lajinsa edustajaa; chileläinen Tähtiyö (puulaakin tuotenumero 427087). Hintaa joulun maulla on 6,36 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa.

I: No niin, piti tämäkin päivä sitten eteen tulla; jouluviiniä... ja vielä vapaaehtoisesti. No ei muuta kuin toimeen ja korkki auki. Tuoksu on... no joo, hyvin tavanomainen punaviinin tuoksu, ei lupaa mitään yllätystä. Punaisuus on syvä ja maku... (nielaisu) on varsin yhdentekevä, kuiva, lievästi mausteinen. Ei tuota yllätystä mihinkään suuntaan. Mistä on pienet juhlaviinitraumat tehty? juuri tällaisista latteista "kausituotteista", joita ei muuten saisi markkinoille menemään... ja sitten ihmiset, jotka eivät muuten juo viiniä, paitsi ehkä juhlapyhien kunniaksi, ostavat näitä ja toteavat mielessään: "Yh, onpa hyvä etten juo viiniä useammin". Se siitä "mietoja suosivasta alkoholipolitiikasta"...

Ä: Ei näkynyt tähtiä ei. Lievä pettymys löytyi jälkimausta, minkä tunkkaisuudesta olivat tähdet kaukana.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6½.
Ä: 8-.



Vinkki: Vältä puulaakin "kausituotteita". Jos ne olisivat oikeasta hyviä tuotteita, niin niitä markkinoitaisiin läpi vuoden, eikä vain tiettynä ajanjaksona / tietyn ajanjakson "juhlajuomana".

sunnuntai 4. joulukuuta 2005

Crocodile Rock

Laitettiinpa sitten I vaihteeksi puulaakiin, eikä suinkaan tuohon pieneen paikallispuulaakiin. Koska kyseessä oli ison kasvukeskuksen iso kauppakeskus, niin valikoimakin oli iso. Ja valtava kiire. Ensimmäinen mikä huomion kiinnitti, oli tämä Crocodile Rock Cabernet Merlot (puulaakin tuotenumero 447577). Hintaa 5,93 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. "Meille kelpasi ainoastaan Krokotiili Rokki vaan..." vai kelpasiko?

I: Kiva etiketti: on väriä ja näköä. Se se varmaan laittoi tähän puulaakissakin tarttumaan? hmm, avataan ja maistetaan... tuoksu on, niin... taas se "jouluviinin tuoksu" eli odotukset tipahtivat heti keskitasolle. Mutta maistetaan ensin ennen kuin tyrmätään. Mmm... kuivahko, sanoisin. Vetinen. Tamminen jälkimaku. Ei yllätä, ei yökötä - tasaisen tappava, siis mielikuvitukseton viini. Ei jää mieleen muuta kuin ulkoasu... tämä krokotiilirokki ei pistä sukkia jaloissa pyörimään.

Ä: Ei, ei, ei. Ei kolahda. Pieni pyöreä maku, ei mitään sanomista. Kiitos ei tuhlata toista kertaa rahaa eikä aikaa moiseen.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 7½.



Vinkki: Tämä esimerkki osoittaa hyvin todeksi uskomuksen, jota olemme täälläkin miettineet useasti viinilasillisen äärellä; voiko katseen kiinnittävän ulkomuodon omaava viinipullo tarjota jotain elämystä sisällöllään? Ei voi. Unohda erikoiset pullomuodot ja / tai tunnettujen taiteilijoiden väsäämät etiketit sekä niiden mukana tulevat pullot, jos etsit Persoonallista viiniä.Kyseessä on 90 %:n varmuudella melko mitäänsanomaton viini, joka tarvitsee myydäkseen kauniin / erikoisen ulkomuodon.


Jälkikirjoitus: emme halua olla kyynisiä tahi skeptisiä viinin kanssa lotraajia, niinpä jätimme tuohon ylläolevaan vinkkiin 10 %:n mahdollisuuden, että Todella Löytyy Persoonallinen Viini, jonka ulkonäköä / -muotoa voisi arvostella samoilla laatumääreillä kuin itse viiniäkin :)

perjantai 2. joulukuuta 2005

Tokaji Aszú

Ä oli tehnyt mielestään Todellisen Löydön pienestä paikallispuulaakista - valtavirrasta selkeästi poikkeava pullo; St. Stephan's Crown Tokaji Aszú 3 puttonyos (puulaakin tuotenumero 008432). Euroja tästä pitää pulittaa 11,33 ja tilavuus viinille erikoinen 0,5 litraa.

I: Viskilikööriä...? (nuuh! nuuh!) onpa erikoinen tuoksu. Ja värikin kuin viskissä - ettei nyt vaan olisi käyty puulaakissa aivan väärällä hyllyllä?! maistuu --- hmm... ei ainakaan perinteiselle viinille, vaan jollekin aivan muulle, mutta mikä tuttu aromi tässä onkaan? ei helvetti, ei kai tämä vain vivahda Auringonnousu-drinksuun?! siis aprikoosi ja appelsiini - teinijuomahan se(kin) oli, oivoi... viiniä lähinnä oleva aromi tulee vasta jälkimakuna kielen päälle. Melkoinen juhlajuoma, sanoisin. Omassa lajissaan (löytyykö vastaavia? kysyn vaan) ehdottoman hyvä valinta. Ei juopotteluun, vaan arvokkaaseen nautiskeluun esim. iänikuisen punssin sijaan.

Ä: Vasta toisen lasillisen jälkeen saan sen sanottua: monivivahteinen jalous huokuu salaperäisyyden läpi. Ihmeellistä, niin ihmetyttävää. Tätä on pakko makustella jokaisen suullisen jälkeen. Jos ei ole viiniseuran kanssa mitään keskusteltavaa - tämä viini kyllä puhutattaa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 9+.



Vinkki: Onko joulupöydässä ruoan jälkeen vaivautunut tunnelma? älä murehdi, vaan ota mukaan tämä Tokaji Aszú; kaada joka lasiin ja sano: "Hyvää Joulua ja Viiniä Kaikille!" Eiköhän puhetta piisaa hetkisen verran...

maanantai 21. marraskuuta 2005

Painter's Cove

Maalarin Erikoista? tuumasi I nähdessään tämän viinipullon pienen paikallispuulaakin hyllyssä: Painter's Cove Shiraz Cabernet 2004 (puulaakin tuotenumero 005424). Tilavuus 0,75 litraa ja hinta 6,84 euroa.

I: Nuuhkaisu pulloon... kuin polkupyörän sisuskumin ilma - yök! maku on sen sijaan kanelinen, glögimainen, itse asiassa miellyttävän mausteinen. Samanlaista särmää havaittavissa kuin Jacob's Creekissäkin - aussit osaavat näemmä tehdä Todella Persoonallisia punaviinejä. Ei mitään oksalakka-osastoa.

Ä: Vincent van Gogh mietti maiseman värien olemusta: "Usein minusta näyttää kuin yö olisi väreissään päivääkin rikkaampi, näissä syvissä violetin, sinisen ja vihreän sävyissään."
Kaunis etiketti houkutteli, eikä pullon sisältökään huonoa ollut. Ikävä vaan, ettei öljyvärit olleet valmiina, sillä luovuus olisi voinut viinin myötä väreinä ryöpytä.


Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9+.
Ä: 8½.



Vinkki: Inspiraatio hukassa? Sinun ei tarvitse olla - istu alas ja avaa kaikessa rauhassa viinipullo. Hengitä syvään ja huokaise. Siemaus hyväksi havaittua viiniä sekä katse kaukaisuuteen, anna ajatustesi avautua...
* Pieni Viiniblogi * suosittelee em. käytäntöä varsinkin ateljee-työskentelyyn, toimii...

Gato Negro


Kissa kuumalla katolla...? ei vaan tumma Gato Negro (puulaakin tuotenumero 006554) tuli vastaan pienessä paikallispuulaakissa, kun lämmittelin kohmeisia käsiäni viinihyllyn tuntumassa, kertoo Ä. Ei ole Gato Negroa karvoihin katsominen, veisteli tähän I. Tilavuus sievä 0,25 litraa ja hinta 2,96 euroa.

I: Mmm... ei pöhkömpi; pehmeä, neutraali, helposti juotava. Miellyttävä, tasainen kokonaisuus. Tätä kissaa pitää sylissään kauemminkin ;)

Ä: Salaperäinen, viipyilevä, hiipivä, lumoava, vahva ja tässä hetkessä oleva...
Ihan kuin kissa etiketissä.


Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 9-.



Vinkki: Pieni tauko viinien maistelussa voi joskus olla paikallaan ---
* Pieni Viiniblogi * piti 10 päivää taukoa (X seinään ;) ja viikon jälkeen ilmassa oli jo havaittavissa pientä viinin ikävää - voi sitä naimisen loisk... ei kun uudelleen löytämisen riemua sekä kielellä tuoreita makuja, kun tauko lopulta päättyi.

torstai 10. marraskuuta 2005

Santa Helena


Ä:tä veti puoleensa puulaakin tyhjentynyt hylly juuri tämän punaviininimen kohdalla: Santa Helena Siglo de Oro Carmenere (puulaakin tuotenumero 456497). Vain yksi pullo oli jäljellä. Ä oletti, että kyseessä on suosittu tuote... siis Aivan Pakko Maistaa. Colchaguan laakson kaunokainen maksaa 6,99 euroa ja tilavuutta on se tuttu 0,75 litraa.

I: Tuoksu kuin "joulupunkussa". Aavistuksen kitkerä alkumaku, tasoittuu kuitenkin pian. Korkkinen jälkimaku, jopa homeinen?! Anyway, kestää maistelun ilman naposteluakin. Kiva kokemus, mutta tuskin toistuu.

Ä: Pahvinen, korkkinen, villasukan tuoksuinen neste lasissa laittaa henkäisemään syvään. Mutta ei paha - maistamisen jälkeen. En sano, että mitäänsanomaton, vaan vähäeleinen. Plussaa kauniista etiketistä, esteetikko kiittelee.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8.
Ä: 8+.



Vinkki: Kauluspaperi; jos se ei lähde aukeamaan, jätä paikoilleen ja vedä korkki siitä läpi. Samalla saat kätevän kaatonokan, josta viini ei helpolla lähde valumaan pitkin pullon kylkeä. Siistiä.

keskiviikko 9. marraskuuta 2005

Primitivo


Punaista Palermosta; D'istinto Primitivo (puulaakin tuotenumero 446167). Tyyliteltyä ulkonäköä 7,95 euron edestä ja tilavuus 0,75 litraa. Mutta se sisältö?

I: Onpas nyt... keskinkertainen kertakaikkiaan. Mikään maku ei nouse kunnolla esille. Menee maistellessa, että mikä tämä oikein on? ei tästä ota selvää... vaikka prosentteja onkin 13,5. Ehkä on tullut eteen jo Niin Persoonallisia punaviinejä, että hieman värittömämmät, neutraalit viinit eivät herätä intohimoja - puoleen eikä toiseen ;)

Ä: Ulkona tuulee syysmyrsky. Tämä punaviini lasissa ja telkkarissa rakeinen kuva. Tästä voisi jopa saada syysmasennuksen... tämä on kuin suomalainen mies: ei mitään sanottavaa, ei hyvää eikä pahaa - ei minulla hänelle eikä hänellä minulle... onneksi I on erilainen ;)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7-.
Ä: 7½.



Vinkki: Suosi suomalaista. Kaikki hyvä ei tule ulkomailta.


* Pieni Viiniblogi * ottaa mielellään vastaan vinkkejä kotimaisista viineistä.
Myös ilmaiset näytteet tulevat kysymykseen :)
Ystävälliset yhteydenotot sähköpostilla.

perjantai 4. marraskuuta 2005

Traminer Riesling


Punaisen julistuksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi päätimme vaihtaa välillä valkoviiniin; pienen paikallispuulaakin pienenpienestä viinihyllystä valitsimme tämän: australialainen dB Selection Traminer Riesling (puulaakin tuotenumero 564497). Tilavuus 0,75 litraa ja hinta 7,27 euroa.

I: Uuu... onpa valkoviinin tuoksu hyvä. Ensikulaus lupailee oikein mukavaa iltaa. Puolimakea ja kelpo sellainen. Hyvin kevätkesän mieleen tuova jälkimaku. Aurinkoinen fiilis välittyy. Raikas, mukava tuttavuus. Ei kuiva, ei makea. Kevyt keskihumala ja lentoonlähtö odottaa.

Ä: Notkean pyöreän kiepsahteleva tunne kurkunpäässä. Toinen kulaus ja kolmaskin. Hyvä. Hivenen sokerimainen jälkimaku, siksipä näin makeanpersolle maistuukin. Ihanan kepeää "paksujen" punaviinien jälkeen, varsinkin saunan löylyjen vielä tuntuessa iholla.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 9-.


Vinkki: Kohtuukäytettynä (kaksi ravintola-annosta päivässä) alkoholi on antioksidantti. Alkoholilla on myös vähentävä vaikutus elohopean kerääntymiseen elimistössä. I on malliesimerkki 1970-luvun lapsesta; suussa on amalgaamipaikkoja 18 kpl - tämä lienee hyvä syy jatkaa viinien maistelua á la * Pieni Viiniblogi * :)
(lähde:Kaarlo Jaakkola - Leif Grans: Amalgaamisairaudet ja antioksidanttihoito)


I:n jälkikirjoitus: Viime aikoina on suusta tullut amalgaamipaikkojen murusia enenevässä määrin. Haurastuttaako viinin nauttiminen paikat vai olisiko irtoaminen tapahtunut joka tapauksessa? anyway, nyt ovat poissa enkä uusia laitata.

sunnuntai 30. lokakuuta 2005

Cono Sur


* Pieni Viiniblogi * seuraa aikaansa ja lehtiä hyvinkin tarkasti eikä vältä vaivaa saadakseen kohutun helmen saaliikseen; tästä osoituksena otimme maisteluun välittömästi chileläisen Cono Sur Pinot Noir (puulaakin tuotenumero 466647) punaviinin (joka oli noudettava maakunnan isoimmasta puulaakista), kun viime perjantain Aamulehden Valo-liitteessä Viiniklubi (koostuu alan ammattilaisista) rankkasi ko. viinin klubin historian parhaaksi hinta-laatusuhteeltaan. Tilavuus tuttu 0,75 litraa ja hintaa 7,75 euroa. Vaan mitenkäs oli sen laadun laita?

I: Kieltämättä erikoinen tuoksu leijailee lasista... ensimaku on persoonallinen, tumma, jopa hieman sukkahikimäinen. Maku taantuu maistelun edetessä, mutta samalla huomaan, että tämä on helposti juotavaa. Alkoholiprosentit ilmoittavat vasta loppuvaiheessa olemassaolostaan. On erikoinen, mutta ei niin persoonallinen kuin Jacob's Creek.

Ä: Ensimmäinen kulaus: notkea, solahtaa nopeasti kurkusta alas. Toinen kulaus: sattuu kurkkuun. Kolmas kulaus: lämpö saavuttaa poskipäät ja ajatus menee sinne, mitä pitäisi nyt tehdä... kirjoittaa mielipideosastolle lapsen yksilöllisyyden arvostamisesta koulumaailmassa, kolme kirja-arvostelua ekorakentamisesta, oman runokirjan saattamisesta alkuun...
Sytytän orvokinsinisen kynttilän ja annan ajatusten lentää, tekemisen aika on huomenna. Nautin tästä nyt, makustelen silmät kiinni; notkea, solahtava, hedelmäinen, miellyttävä, syyspimeään sopiva. Tekee mieli olla tekemättä mitään, lasillisen jälkeen...


Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9-.
Ä: 9+.



Vinkki: Viiniarvosteluja (muitakin kuin tämä ;) kannattaa seurata. Jos ne eivät nyt täysin osukaan yksiin omien mieltymysten kanssa, niin hyvin suuntaa-antavia yleensä ovat.

Jälkikirjoitus: lauantain Aamulehti tiesi kertoa, että Cono Sur Pinot Noir oli myyty loppuun lähialueen puulaakeista perjantai-aamupäivän aikana. Seurasi sitä Viiniklubia joku muukin kuin me... :)

lauantai 29. lokakuuta 2005

Trivento Tribu


Trivento Tribu Bonarda (puulaakin tuotenumero 006573) on tämän Argentiinan pustan tumman täydellinen nimi. * Pieni Viiniblogi * muisteli tätä juodessaan, että mahtaneeko kyseessä olla peräti ensimmäinen etelä-amerikan punaviini tässä kyseessä? anyway, laskut ovat menneet jo hieman sekaisin - toisin kuin me täällä ;) tilavuus on vakio 0,75 litraa ja euroja puulaaki veloittaa tästä 7,06.

I: Trivento, Trivento... on sulla kaunis nimi. Olet kaukana kotoa. Ainoa tuttu on lisäksesi sun Che Guevara. En kehua voi sun makus ainutlaatuisuutta, mut anna se mulle anteex, toisillemme me olemme vain muukalaiset... Tuot mulle mieleen hänet, joka eli, taisteli ja kuoli siellä jossain. Sen kunniax -kippis-

Ä: Tummanvaalea (mitä lie tarkoittaakaan ;) hyvin päähän kihahtava. Muistot tulvivat mieleen eivätkä ne viineihin liity... hyvä seurusteluviini. Vaan pohjiksi jotain aivan muuta (vettä! vettä! keho huutaa vettä!)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 8-.



Vinkki: Matka maapallon ympäri voi olla helppoa ja huokeata, kun sen tekee pienen paikallispuulaakin viinihyllyn äärellä; valikoima ei ole järin suuri eikä myöskään hintava. Muutamasta vaihtoehdosta on jopa vaaka-horoskoopin omaavan miehen (I) helppo ja nopea tehdä ostopäätös.

keskiviikko 26. lokakuuta 2005

Jacob's Creek


Ä yllättää I:n positiivisesti kaivamalla kätköistään toisen pienen viinipullon; Jacob's Creek Shiraz Cabernet vintage 2003 (puulaakin tuotenumero 462013). On siinä pienellä pullolla pitkä nimi, tuumaa I. Tilavuutta lilliputilla on 0,25 litraa ja hintaa 3,19 euroa. Mutta pidemmittä puheitta; otetaan aussimaan Jacobista mittaa.

I: Onpa pullossa voimakas henki! huh. Tulee mieleen nuoruus lammaspaimenena :) Väri on tavanomainen syvä punainen. Maku... mikä maku! otetaanpas vahvistus asiaan... kyllä! tämä on Todella Persoonallinen. Paksu aromi viipyilee kielen päällä ja lopulta sulautuu, haihtuu jonnekin... uskaltaisiko sanoa jopa eteerinen? Kuin hyvä juusto; makua ei kannata tyrmätä millään härpättimillä. Nautitaan sellaisenaan. Ei kiirettä. Ei mitään lisukkeita, vain Jacob's Creek. Olen löytänyt jotain, mistä en edes uskaltanut uneksia ;)

Ä: Vahva tuoksu, paksu maku. Toooodella erikoinen. Ei minun makuuni, ei. Mieleen tulevat oliivit, häränliha, sinihomejuusto. Niiden kanssa voisi toimia. Aboriginaalien kuvat silmissäni kiitän ja kumarran, ei kiitos minulle enää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10-.
Ä: 7.



Vinkki: Ota ja nauti. Viiniä voi nauttia myös konstailematta, kuten Koskenkorvaa.
Tämän osoitti todeksi (ainakin I:n osalta ;) tämä pieni mutta persoonallinen punaviini, jota saa myös normaalissa 0,75 litran lasipullossa (puulaakin tuotenumero 006201).


I:n jälkikirjoitus: "Rakas Joulupukki, olen ollut koko vuoden kiltti, ainakin melkein. Tuo minulle lahjaksi Jacob's Creek Shiraz Cabernet vintage 2003 punaviiniä. Yksi pullo riittää, tai tuo oikeastaan kaksi - kunhan ne ovat sitä isompaa kokoa (0,75 ltr). Tai tuo niin monta kuin jaksat kantaa... ja voit tuoda myös Don Sanchoa. Sinun I."

J.P. Chenet


Taskuunmenevä J.P. Chenet Cabernet-Syrah 2004 (puulaakin tuotenumero 005704) tarttuu Ä:n käteen puulaakin punaviinihyllystä. Pieni koko 0,25 litraa ja painuma lasitteessa herättää sympatiaa. Hintaa 2,84 euroa. Miksikäs ei? mutta mitä olikaan pullon sisällä? oliko henki tallessa? se selviää armottomassa maistelutilanteessa by * Pieni Viiniblogi *.

I: Ehh... heti toinen punaviini Crianzan ohella, joka on yhtä ankeaa tavaraa kuin em. porukoiden joulupunkku. Täyteläisyys lienee jotain keskivälin paikkeilla, mutta en sittenkään onnistu löytämään tästä persoonallista säveltä. Menee niin "normipunkun" piikkiin, että hävettää. Pieni pakkauskoko on oikein mainio huomioonottaen sisällön laatu; kyllä tämän juo, mutta Ei Kiitos enempää.

Ä: Äitelän makea tuoksu, oikein piti huokaista ja vasta sitten maistaa. Karvas, napsuva. Teki mieli lähteä pesemään hampaat.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6½.
Ä: 6-.



Vinkki: Pieni voi olla kaunista myös viinipulloissa. Koko korreloi mainiosti mahdollisen tasapaksun sisällön, kuten tässä tapauksessa. Kohtuus kaikessa, viinipullo päivässä.

lauantai 22. lokakuuta 2005

Rosengarten


Vuosikertaa 2003 edustaa tällä kertaa saksalainen valkoviini Rüdesheimer Rosengarten (puulaakin tuotenumero 007846). Edellisen punaviinin korkkikorkkitoilailun jälkeen tämä kaunokainen aukeaa kuin tyhjää vain :) Tilavuutta 0,75 litraa ja hintaa 5,77 euroa.

I: Alkumakuna ihan jees... joka ei sinällään ole mikään moite. Huonompiakin on tullut eteen. Kyllä tätä maistelee enemmänkin; sinänsä keskitehoinen 9% antaa loivan alkuvauhdin iltaan. Tämän jälkeen maistuis vaikkapa aiemmin arvosteltu Verduzzo :)

Ä: Tylsän tasainen. Jälkimaku jää kirpeytenä kitalakeen. Tekee mieli... jotain. Suolaisten maissilastujen kera ihan hyvää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 8-.



Vinkki: Alle 10% viinit ovat mainioita ns. kesäillan viinejä; kivat pikkunousut näilläkin saa mieltä ja kieltä keventämään.

Crianza 2001


Espanjalainen punaviini Palacio del Conde 2001 crianza (puulaakin tuotenumero vuosikerralle 2002 on 005631) panee meidät heti polvilleen; korkkikorkki on pehmeää kuin purukumi eikä hieno korkkikorkinaukaisijamme pysty siihen! syntyy vain pieni reikä, halkaisijaltaan muutama millimetri. "Emme lannistu helposti eikä yksi hispaniola kyllä ala ryppyilemään !"#¤%&?!! (I:n voimasanoja :)" Käytännössä on tehtävä siten, että syntyneestä reiästä lirutellaan punkku siivilän läpi lasiin... jostain kumman syystä kun pullossa on nyt mukana korkkikorkin muruja. Hintaa tällä vaikeasti saavutettavalla hedelmällä on 5,98 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: No vihdoinkin lasissa... perhana, ensimaku on kaiken kukkuraksi yhtä kuiva kuin porukoiden traditionaalisella joulupunkulla. Kyllä tämän vaivannäön jälkeen olisi odottanut hieman hienostuneempaa aromia kielen päälle. Keskitäyteläisyys on näemmä suhteellinen käsite. Samoin kuin pehmeys. Olen ymmärtänyt pehmeydellä jotain Don Sanchomaista...
Meneehän tämä... ainakin päähän ;) mutta totuuden nimissä on sanottava, että vain lasi kerrallaan. Ei siis mikään illanistujaisjuoma.


Ä: Viikon puhepaaston jälkeen ei tästä(kään) ole mitään sanottavaa. Ajatukset kulkevat omaa rataansa ja lasi tyhjenee nopeasti. Mutta ei siis paha.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6½.
Ä: 8.



Vinkki: Hankalien korkkikorkkien varalle kannattaa pitää varalta myös siivilää, puukkoa, ruuvimeisseliä, vasaraa, akkuporakonetta ja 10 mm poraa yms. kättä pidempää. Varsinkin piknikillä luonnonhelmassa on ikävä juoda viiniä pullosta, joka on avattu lyömällä kaula poikki puuta vasten. Siitä voi tulla lasimurskaa kieleen ja ärräpäät mieleen...

lauantai 8. lokakuuta 2005

Wood Ridge


Onpa aikaa vierähtänyt edellisestä viinimaistelusta; niin on maailman tuulet meitä vieneet ja tämä arvostelu on tehtävä ilman Ä:tä syystä, että hän on maailmalla edelleen.
Mutta asiaan: paikallispuulaakin uutuushyllystä löytyi kaakkois-Australialainen Wood Ridge Fruity Lexia vuosimallia 2004 (puulaakin tuotenumero 006603). Hintaa kengurumaan tuotteella on 7,27 euroa ja tilavuus se tuttu 0,75 litraa.

I: Korkkikorkin aukaisun jälkeen nuuhkaisu pulloon; hmm... ehkä puolimakeaa? lasista (* Pieni Viiniblogi * suosii tässä mainiota Iittalan Ultima Thule-sarjaa) välittyvät samat tunnelmat ja maistaminen vahvistaa äskeisen aistimuksen; kyllä tämä on puolimakeaa. Kelpo valkkari myös jälkimaultaan. Pitkässä naukkailussa tämä alkaa vetämään huppua silmille... hohhoijaa... toisaalta pieni paastonpoikanen ennen nautiskelua saattaisi edesauttaa hereillä pysymistä ;) Voin kuvitella tämän esimerkiksi uuniomenoiden kaveriksi syksyiseen terassinautiskeluun. Myöskin syksyiseen melankoliaan putoavien keltaisten lehtien lomaan tämä on suorastaan nautittava...

Arvosana (asteikolla 4-10):
I: 8-.


Vinkki: Surumielisyys, syksyn läsnäolo ja wanhaa runoutta pieni kirjanen, esim. Charles Baudelaire: Les fleurs du mal (suom. Pahan kukkia)...
käden ulottuvilla hyvää valkoviiniä lasillinen / pullollinen / useampi pullollinen...
ja syksykin saa uusia sävyjä :)

perjantai 16. syyskuuta 2005

Lambrusco Grasparossa


Paikallispuulaakissa myyjä ystävällisesti opasti Ä:n tämän viinin luo, kun pyydettiin seurustelujuomaa:
Lambrusco Grasparossa Di Castelvetro (puulaakin tuotenumero 453777). Hintaa Italian punaiselle kertyi 6,71 euroa. Tilavuus vakio 0,75 litraa.

I: Jaaha, poppiskorkki, kuohujuomaako tässä saadaan maistaa? korkki aukeaa kepeästi ja äänikin on oikea. Viini poreilee lasiin kaadettaessa? onpa erikoista punaviiniksi. Ainoa poreileva viini oli joskus teinivuosina maisteltu yhdistelmä Lippis ja cola, mutta se onkin jo toinen tarina ja sitä en mielelläni muistele ;)
Tämä Lambrusco onkin miellyttävä Erikoisuus, wau... näyttää mummon herukkamehulta, maistuupa pehmeältä ja marjaisalta. Ei ollenkaan perinteinen punkku. Tätä voi tosiaan juoda vaikka janojuomana, mikä sinällään ei kyllä tee oikeutta juoman jaloudelle... kokemuksena, hmm... sanoisinko "tajuntaa laajentava"? ennen tätä maistamista en voinut kuvitellakaan moisen viinin olemassaoloa. Vilkaisu puulaakin sivuille paljastaa, että kyseessä on charmat-menetelmä; viini on saanut käydä toiseen kertaan tankeissa. No jopas nyt jotakin... ehdottomasti toisenkin kokeilun arvoinen uusi tuttavuus :)


Ä: Ahdistavan ja tajuntaa kutistavan kolmen päivän kuumejakson jälkeen tämä ennakkoluulottomasti maisteltu juoma oli oivallinen valinta, niin kehoa kuin mieltäkin puhdistavan saunan jälkeen. Että minustako punaviinin ystävä??? nomikäettei! en olisi ikinä kuuna päivänä uskonut, että voisin punaviiniä siemailla useammankin kulauksen :) tahtoo lisää!

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9.
Ä: 9½.



Vinkki: puulaakin myyjän asiantuntemusta kannattaa uskoa :) oli kuulemma maistellut juuri tätä juomaa edellisiltana kotonaan ja todennut sen oikein mainioksi seurustelujuomaksi. Olemme samaa mieltä :)

I:n jälkikirjoitus: tämä viini ei aiheuttanut mitään prokänniä tms. mokailumenoa, eikä 8%:n voimalla sitä edes odotakaan. Mutta jälkifiilis noin pari tuntia pullon tyhjentymisen jälkeen on uskomattoman kepeä: ei nukuta, ei päänsärkyä. Sen sijaan voisi vaikka lähteä päivätansseihin ;)

keskiviikko 14. syyskuuta 2005

Verduzzo

Edelliskerrasta harmistuneena I päätti tällä kertaa valita juotavan viinin paikallispuulaakista. Käteen... tai no, oikeastaan ensin silmiin osui tämä kauniin oranssi pullo, joka kantaa nimeä Verduzzo delle Venezie (puulaakin tuotenumero 008226). Hintaa italialaiskaunottarella on 8 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa.

I: Mmm... hedelmäinen alkumaku ja eikun jatkuu... jopas onkin... (toinen kulaus). Kyllä, tämä on todella juotava valkoviini, melko makea mutta ei kuitenkaan ällömakea. Itse asiassa tulee mieleen jotkut kuohuviinit?! Nyt on kyllä löytynyt valkoviinien Don Sancho, epäilemättä - oikein oiva ostos retkikassiin, mmm... (toinen lasillinen). Ensi vuoden festareille nyyttärikoriin ainakin tämä. Ja suolaista purtavaa, vaikka suolakurkkuja. Joo, suolakurkkuja näkkileivän / tuoreen tumman ruisleivän päällä ja välissä erittäin suolaista voita, sehän toimii tämän kanssa erinomaisesti. Myöskin illanistujaisiin, joissa napsitaan esim. tequilaryyppyjä sitruunan & suolan kera, tämä sopii alkuiltaan ja pikkutunneille.

Ä: Kuumetta. Kurkkukipua. Päänsärkyä. Lohtu: Hyvää Viiniä. Meneekö hukkaan? no, edes hetken hyvä olo. Suonette sen minulle. "Voivotellen hän kaivautuu peittonsa alle ja toivoo parempaa huomista."

Arvosanat (asteikolla 4 - 10):
I: 9½.
Ä: 8½.



Vinkki: Joskus, itse asiassa hyvinkin usein, tunteella tehty viinivalinta osuu oikeaan :D

I:n jälkikirjoitus: Ä, parane pian, minulla ja viinillä on Sinua ikävä...

sunnuntai 11. syyskuuta 2005

Noroc


Pieneen paikallispuulaakiin oli tullut viinihyllyyn uutuuksia, joista Ä otti ennakkoluulottomasti mukaansa tämän, Punaisella Värisymbolilla merkityn:
Noroc Sauvignon Blanc Chardonnay
(Puulaakin tuotenumero: 592367). Hinta: 5,29 e. Tilavuus: 0,75 ltr.
Nimihirviö antaa olettaa olevansa erittäin hieno ja kultturelli elämys, vaan miten kävikään?

I: No huh! onpas kuivaa kamaa... onneksi on suussa omat hampaat, pysyvät vielä paikoillaan kun tätä juo. Tekohampaat taitaisivat olla jo kurkussa... ja tämäkö makea??? pikemminkin puolikuiva? miltäköhän ne Todella Kuivat maistuvat? No okei, alkujärkytyksen jälkeen menee puoli lasia ok. Mutta se toinen puoli, loppu meinaa tökkiä jo todella pahasti. Tämän kanssa on ehdottomasti syötävä jotain, joka neutraloi kuivuuden. Ei mikään juomalla juotava - kesäinen rantakallio / festari / juhannuskokko ja tämä ainoana juotavana = katastrofi. Tulee välittömästi mieleen, että nyt löytyi Don Sanchon vastakohta, mitä juotavuuteen tulee. Kaiken takana on ehdottomasti hapokkuus. Sitä löytyy. Ja mitä tulee juhlatunnelmaan; se latistuu nimenomaan tähän kuivuuteen, joka pistää kielen mykkyrälle ja kitalaen karheaksi. Kröhh.


Ä: Alkuaistimus hunajainen, suussa pruiskahteleva. Jälkimaku jotensakin pähkinään viittaava. Tahtoo pähkinäsuklaata! Juustoportin brandy-pähkinäjuustoa! pistaasipähkinöitä! mutta naposteltavien puuttuessa tyydyn siemaileen kulauksittain.


Arvosanat (asteikolla 4 - 10):
I:6½.
Ä: 7½, kuviteltujen naposteltavien kera 8½.



Vinkki: Kannattaa perehtyä paikallispuulakin värimerkintöihin, jotka kertovat, onko tuote valkoviininä kuiva, puolikuiva, puolimakea, makea. Ja napata myyjää hihasta, jos asiassa on epäselvyyttä :) nyt oli...

p.s. nootti puulaakille em. värisymboleista:
emme löytäneet niitä puulaakin nettisivuilta :(
ainoastaan painetusta hinnastosta ja sielläkin takasivulta -
voisivat olla heti ensimmäisellä aukeamalla.

torstai 1. syyskuuta 2005

Oman Tarhan Omenaviini


Rakkaat * Pienen Viiniblogin * lukijat;
emme ole kadonneet minnekään -
AA-klinikalle, Ranskan maaseudulle tms. vaan
omaan omenatarhaan!

Nyt on sadonkorjuun aika ja silmissämme
tietysti siintää Oman Tarhan Omenaviini,
jonka tästä sadosta tekisimme.

Mutta ennen kuin niin pitkällä ollaan,
pitää tehdä hieman poiminta- yms.
työvaiheita. Ehkäpä lopputulos palkitsee vaivan?!

I saa tosin jostain puoliraa'asta Åkeröstä
ripulin ja Ä löytää omenamadon,
mutta mitäpä näistä...
kun voi joskus sitten maistella oman tarhan
antimia myös nestemäisessä muodossa.

Vinkki: Tämä tuotanto on taatusti luomua,
eikä mukana ole monikansallista riistoa ;)

sunnuntai 21. elokuuta 2005

St. Ursula Ornament

Samalta reissulta, kuin edellinen punaviini Don Sancho, Puulaakin muovikoriin tarttui myös tämä; saksalainen luomuvalkoviini (Puulaakin tuotenumero: 007733).
Hintaa on 6,90 euroa ja tilavuus 0,75 ltr.

I: Ohhoh, täällä olikin jo viinipullo pöydässä valmiina :)
*miellyttävä yllätys, kun saapuu väsyneenä työhuoneelta*
Valkoviiniksi yllättävän neutraali alkumaku, mutta miellyttävä, jälkimaku viipyilee. Tätä jää maistelemaan huulilla ja pyörittelemään lasia... ei hassumpaa kokonaisuutena. Miellyttää varmasti useampaakin suuta, oli sitten valkoviinistä mikä käsitys tahansa. Kyllä tätä voi hyvällä omallatunnolla parit kohtuuisot lasilliset naukkailla ennen nukkumaanmenoa, vaikka aamulla onkin tiedossa auton rattiin istuminen :)


Ä: Oi, ihanaa. Luomua ja valkkaria vielä, kiitos Rakkaani!
"Lasten nukahdettua hän hiippaili kohti jääkaappia (kun ei ole kunnon viileäkaappia viiniä varten), päätti ratkaista monimutkaisen korkinavaajan mysteerin ja päästä tavoittelemaan täydellistä humalaa."

Oh, ei mitään naposteltavaa tarvitse, ei. Suussa napsahtelevaa, sopivasti ajatuksenjuoksua pehmentävää ja tähän hetkeen rauhoittavaa. Mitä? Nestlen omistuksessa? Ei voi olla totta! *Silmät kipunoivat pettymystä*
Se siitä eettisyydestä.... :(


Arvosanat (asteikolla 4 - 10):
I: 9-, Täh?! Nestleä?! no sitten 6½.
Ä: Maku 10½, Nestle-tiedon jälkeen 4-.



Vinkki: Viinien eettisyys kannattaa tarkistaa etukäteen! esim. Puulaakin nettisivuilta tai myyjältä, ettei tule moraalista krapulaa. Meillä sitä saattaa huomenna olla...

perjantai 19. elokuuta 2005

Don Sancho

Pienen Viiniblogin asiantuntijaraati poikkesi totutusta kaavasta ja matkareitistä, joka veikin sitten naapurikunnan hieman isompaan puulaakiin. Vastoin oletuksia - viinihylly ei ollut suhteessa myymälän lattiapinta-alaan, vaan hieman jopa alakanttiin. Tämä ei varsinaista asiaa haitannut eli viinien valintaa ;) ja tässä ensimmäinen näyte; espanjalainen punaviini Don Sancho (puulaakin tuotenumero: 003906). 

I: Don Sancho!!! eipä olisi uskonut näiden vakiintuneiden vuosien jälkeen, että tämä opiskeluaikojen kestosuosikki on vielä valikoimissa! --- Jännitys sekä odotukset ovat korkealla; kyllä! tämä on juuri sitä samaa kuin vuonna 1995 tai nimeni on Tarzan Kreegah Bundolo! Punaviiniksi ja vieläpä halvaksi sellaiseksi (4,70 euroa / 0,75 ltr) erittäin tasapainoinen, nopeasti tai hitaasti juotava, menee päähän joka tapauksessa - siis oiva aloitusjuoma vauhti-illalle! ja niinhän tätä myös silloin joskus otettiin... :) Etiketti on näemmä muuttunut; ennen oli ritari hevosen selässä, seiväs sylissä, matkalla kohti uusia päätähuimaavia seikkailuja... nyt uusi etiketti antaa mielikuvan Pustan Tummasta, jolla on viulu ja laulu hallussa :) ja kyllä ne ovatkin; tämä punaviini pistää kankeammatkin kielenkannat soljuvasti supattamaan... ehkä jopa pienen pienen kyyneleen silmäkulmaan ilon liikutuksesta... Jos tästä parempi punaviini (hinta / maku / tehosuhde) tulee eteen, niin siitä kerron myös tällä palstalla. Aivan varmasti. Tämä oli se punkku, joka oli kirjoituskoneen vieressä, kun aloin kirjoittamaan runoja. Tämä on se punkku, kun alan nykyään tekemään pysähtynyttä kuvaa pimiössä. Don Sancho. Etten sanois, parempaa vaihtoehtoa ei ole... boheemiin elämäntapaan. Naposteltavan kanssa, tai ilman. Ja se on paljon se.  
 
Ä: Punkkua,eiiii! Otanko, en ota, otanko...no, loraus vain. Yäks. Muistikuva: kolmikymppisenä naapurin tuparit ja litra punkkua (ai minkä nimistä...kaunis pullo oli, sellanen kahden litran kannu :) Elämäni eka krapula. Muista kyllä hyvin, vaikka siitä on jo monta, monta vuotta. Juuei, punkku ei rulaa, ei! Kokeilisiko kera salmiakin? ruisleivän? suolakeksin? valkosipulipatongin? otanpa Agatha Christien romaanin kätösiini ja painun vuoteeseen.  
 
Arvosanat (asteikolla 4 - 10):  
I: 10-. 
Ä: muistikuva tupareista: kurkusta alas mennessä 9, ylös tullessa 4.  

 

Vinkki: Ota selvää myös seuralaisesi mieltymyksistä... etenkin viinin suhteen ;)

torstai 11. elokuuta 2005

Kabinett



Keittön alakaapista (poissa lasten silmistä) löytyi houkuttelevan sininen pullo: valkoviini ála Kabinett (tarkasti ottaen Dr. Zenzen Wonnegau Kabinett). Paikallispuulaaki tuntee tuotteen myös numerolla 007832 ja hintaa on 4,97 euroa / 0,75 ltr.

I: Ahaa, ollaan puolimakean ja makean välimaastossa. Miellyttävä maku, mutta perin mieto, ettei nyt vain olisi myös prosentit hakusessa? saa lipittää lasitolkulla, ennen kuin tajuaa jotain juoneensa - positiivisesti ajatellen; huomiseksi suunniteltu matka mummolaan voinee alkaa alkuperäisessä aikataulussa. Voittaa ruokakauppojen viinit hinta/maku/tehosuhteessa.

Ä: Kupliva, makeahko, kitalakeen kiinni tarttuva. Jälkimaku kuin ylikäynyt sima. Hapankorppu voin kera herätteli makuhermoja, vaan salmiakki voisi toimia tämän kanssa. Aivan varmasti. Päähän ei noussut - tulipahan luettua päivän lehdet läpi. Pullo hyvä, viini ei. Pullo kuistin ikkunalle, viini... no joo.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7-.
Ä: pullo 9, viini 7, salmiakin kera voisi olla 9,5.



Vinkki: Seksi ei välttämättä tule edes mieleen :(

tiistai 9. elokuuta 2005

Diamante


No niin, aloitetaan Pieni Viiniblogimme espanjalaisella Diamante valkoviinillä, jonka saa paikallispuulaakista tuotenumerolla 007051. Hintaa on 7,87 euroa / 0,75 ltr.

I: Hyvä alkumaku, menee huonelämpöisenä ihan silleen. Hetkinen --- kun seisoo hetken lasissa, maku muuttuu; muistuttaa rairuohoa :( yöh... menettelee, mutta pitkin hampain. Mieluummin tätä kuin turpaan. En suosittele.

Ä: Maku kohtuullistui kera lisäaineettoman Arlan Adam-juuston (kun ei muuta jääkaapista löytynyt). Maku suorastaan pyöristyi, kun siemaisun jälkeen haukkasi itsetehtyä taateli-rusinakakkua. Mutta ilman suupalaa maku vaikutti kerrassaan karvaiselta.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6,5.
Ä: Suupalan kanssa 8,5 / ilman suupalaa 6.


Vinkki: Tämä viini puuduttaa ja väsyttää, joten seksi ENNEN viinin nauttimista ;)

I:n jälkikirjoitus: Diamanten aiheuttama väsymys tuntui ja myös näkyi seuraavana aamuna habituksessa äänen madaltumisena sekä jatkuvana haukotteluna (huom: nautittu määrä "pari lasillista"). Taiteilija-katu-uskottavuuteni koheni tämän myötä kymmeniä prosentteja , ainakin paikallisessa Postissa ja Kelassa asioidessani sain osakseni hymyä ja hyvää tuulta, jotka tulkitsin sanomattomaksi lauseeksi "tuollaisiahan ne taiteilijat aina ovat".