
I: Tumma, makeahko ja samaan aikaan karvas; jännä viini tämä Durius, näin ensikosketuksella. Toinen kulaus tuo mieleen kotimaiset (loistavat!) kaarnikkaviinit: metsäinen ja marjainen, mmm... samanlaista vetisyyttäkin. SavuHilmajuusto sopii näihin "kytösavutunnelmiin" kuin tikka tolpan nokkaan :)
Tuoksusta kyllä erottaa tämän ja kaarnikat toisistaan; aavistus rypäleestä erottuu puolikkaasta lasista yllättävän helpostikin. Kiinnostavasti erilainen punkku jääkaappikylmänä, mutta ei niin hyvä, että tulisi suosikiksi.
Enemmän juotuna ja huoneenlämpöisenä aika kamalaa tavaraa; tulee mieleen "se kreikkalainen kamaluus". Vaatii lopuksi monta lasillista raikasta vettä "huuhteluun"...
Ä: Vähän homeinen tuoksu, vanhaa, kosteaa kellaria. Maussa multaa, tuhkaa ja mustikkaa. Väri todella tumma. Viinin vahvuus jää kielelle.
Toisen lasillisen myötä turtumus valtaa mielen, ei tee mieli puhua, kuin pumpulissa olisi. Paksu viini, turta olo.
Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 8-.
Vinkki: Pipot ja kaulahuivit esille - näennäisen lämpöinen syysilma pohjoistuulen kera vilustuttaa helposti. Flunssaisena ei maistu edes viini...