Yllättävää kyllä...

...tällä kertaa emme maistele mitään, vaan toivotamme Teille

Rakkaat Lukijamme

Rauhallista ja Lämminhenkistä Joulua 2011 :)


Joulun hengessä viinejä maistellaan rauhassa ja kohtuudella...
...ja Joulupukki on kuulemma nykyään absolutisti, joten jätämme hänetkin rauhaan emmekä tuputa väenväkisin sitä iänikuista "joulutömpsyä" :)

Lapsilla on pitkä muisti ja etenkin lapsuuden joulut ovat ne, jotka painuvat mieliimme - tiedättehän te sen omastakin kokemuksesta - niin annetaan lapsille hyvä joulu, jossa isi ei pärrää eikä äiti sammu :)


...ja Uutta Vuotta 2012 :)

Casa Catelli Montepulciano d'Abruzzo 2009

Joko joulukiireesi hellittää vai eivätkö ne ole vielä alkaneetkaan? Istu alas ja ota luomuviiniä virtuaalisesti kanssamme :)
Vuorossa on saapasmaan punainen Casa Catelli Montepulciano d'Abruzzo 2009 (puulaakin tuotenumero 421007). Hintaa 8,03 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Voiko kahdeksalla eurolla saada laatua?

Ä: Raikkaan viipyileväinen, nautittavan kepeä. Talvista maisemaa ihaillessa viinilasi tyhjenee kuin huomaamatta. Viinin kera voi uppoutua menneen kesän ja syksyn muistoihin, tulevan joulun valmisteluihin.
Hyvä hetki; tässä ja nyt.

I: Miellyttävän pehmeä, monivivahteinen ja massasta poikkeava ensimaku. Väri on syvän punainen.
Maku miellyttää suuresti useammankin kulauksen jälkeen, vaikka viini lämpiää lasissa. Pitkästä aikaa punkku, jonka olisin valmis ottamaan autiolle saarelle - jos sellaiselle pääsemiseen joskus tarjoutuisi mahdollisuus :) Ja mihin hintaan...

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 9+.
I: 10-.


Vinkki: Ilolla tervehdimme kotimaista luomukinkkua, vaikkemme sitä syökään :) Mukavaa, että tulee vaihtoehtoja...

Artesa Christmas Classic 2009

Joulu on tulossa ja joulun viinit ovatkin jo tulleet puulaakiin. Maistelemme tällä kertaa luomu-uutuutta nimeltään Artesa Christmas Classic 2009 (puulaakin tuotenumero 470827). Hintana tasaraha 9,99 euroa ja tilavuutta vakiot 0,75 litraa. Jouluviineistä onkin jo kokemusta menneiltä vuosilta eikä aina niin maireita, vaan entä nyt?

Ä: Vahva, tumma, täyteläinen tuntuma. Maussa katajaa, neilikkaa, kirsikkaa ja tammea.
Mainio inspiraation antaja joulukortti-ideoinnissa. Kortteihin ilmestyy tonttuja, enkeleitä, sydämiä.
Kerrassaan hyvä viini joulun odotukseen ja sen suunnitteluun. Pikkujoulun alkuviininä voisi kuvitella sopivan erinomaisesti.

I: Vastarintaliikkeen johtaja ja ihmiskunnan viimeinen toivo... ei ole tämä viini. Olisi tirautettu edes tippa John Connorin tuskanhikeä sekaan antamaan potkua, mutta kun ei, niin ei.
Perushyvä kuitenkin; sopivan pehmeä, ei väkevä eikä vesimäinen. Maku välittyy... maku, joka ei tuo mieleen mitään erityistä, muuta kuin: "Ihan kiva".
Luomua sentään.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 10-.
I: 8+.


Vinkki: Olisiko aika rikkoa joulun perinteitä, edes hieman... olkoon kinkku ja olkoon laatikot, mutta mitäs jos... punaviinin tilalla olisikin valkoviini tai ellei peräti kotimainen tilaviini?

Yö Loisto Tempranillo 2010

Nimikkoviineistä ei ole ollut aiemmin hyvää sanottavaa tässä blogissa, mutta miten käy Yö-yhtyeen Loiston (puulaakin tuotenumero 950797) kanssa? Saapuiko yö ennen aikojaan testikaksikollemme vai alkoiko tästä uusi, uljas loisto?
Ai niin, se hintakin piti mainita: 9,90 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa.

Ä: Kuulas, loistavanpunainen väri. Maussa viipyilevyyttä ja rentoutta.
Viini on kuin Yön musiikki: ihan hyvää, aplodien kera. Rento jälkiolo lasillisen myötä.

I: Nimikkoviineistä ei ole kovin mairittelevia kokemuksia (Pato Africano ja Motörhead Shiraz), mutta tämä Yö Loisto tekee poikkeuksen ollakseen tempranillo.
Maussa väistetään onnistuneesti tavanomainen vetisyys, metallisuus ja tusinamaku. Tässä on pehmeyttä, aavistus makeutta ja monivivahteinen, rypäleinen maku. Erittäin juotava viini, jonka aromi säilyy lämpötilan vaihteluista huolimatta. Hinta/laatusuhde kohdallaan. Jos tämä olisi vielä luomua...
En ole Yö-fani enkä muutenkaan tunnustaudu suomipopin tai -iskelmän ystäväksi, mutta tätä voin suositella vilpittömästi :)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 9+.
I: 10-.


Vinkki: Poikkeus vahvistaa säännön ja mukavaksi tässä tapauksessa sen tekee se, että kyseessä on Yö-yhtyeen nimikkoviini, joka juhlistaa bändin 30-vuotista taivalta.

Zaphy Reserva Especial 2010

Seikkailumme jatkuu; muovipullosta kartonkitölkkiin. Zaphy Reserva Especial 2010 (puulaakin tuotenumero 413868) tuo luomuiset terveiset Argentiinasta. Hintaa ja tilavuutta yhtä paljon kuin aiemmallakin arvosteltavalla: 8,98 euroa sekä 1 litra. Kumpi voitti: muovi vai kartonki?

Ä: Kitkerä, katkera alkutuntuma. Muovinen, keinotekoinen, pistävä maku. Hyh.
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun loppulasillinen joutuu viemäriin. Ei kiitos enää.

I: Pistävän makuinen, polte jää kielelle. Tulee etiäinen päänsärystä jo ensi kulauksella ja sen totta vie tämä viini tekeekin, vieläpä ennätysnopeasti - lasi ei ole edes puolillaan?!
Näin pahaa viiniä en muista maistaneeni tavisvinkuista ainakaan pariin vuoteen ja luomuista en koskaan. Tässä on sentään maisteltu pullo jos toinenkin... ai niin, tämä olikin tölkki... se siitä mahdollisesta korkkiviastakin.
Kesken jäi, kaipaus ei.
Huonoin (maku, tuntuma, hinta/laatusuhde, jälkiseuraamukset) ikinä maistamani luomuviini, ehdottomasti.
Takavuosien tavisvinkku Don Sancho oli tämän rinnalla Jumalten juomaa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 6½.
I: 6.


Vinkki: Ymmärrämme kyllä mitä pitää tehdä jos viinipullo jää kesken: pistetään korkki kiinni. Oli se sitten kierrekorkki, synteettinen tai korkkikorkki. Mutta mitä jos viinitölkki jää kesken, miten se suljetaan niin, että viiniä voi nauttia ilman sivumakuja myöhemminkin?

Hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Me emme niitä tähän keksineet.

Montalto Syrah 2010

Samalta saarelta kuin kaljupäinen komisario Fiatinsa kera, saapuu mustassa muovipullossa punainen viini Montalto Syrah (puulaakin tuotenumero 453828). Si, luomua ja hintaan 8,99 euroa, tilavuuttakin on peräti 1 litra. Otetaanko lasilliset ja tuijotellaan merelle päin, täysikuuta katsellen kuten komisario?

Ä: Vetinen alkutuntuma, hivenen jälkitummuutta, rahkamaisuutta ja auringonlaskun haikeutta. Pienoinen pettymys pyörii kielellä, liekö muovipullon aromit vaikuttaneet viinin loppumakuun.

I: Ruohonvihreä etiketti ja maku; maussa häivähdys vastaleikatun nurmikon tuoksua. Oletettavaa paksua punaista makua laimentaakin tervetullut vetisyys - yhtä aikaa poistaa janon ja tarjoaa makua, jossa *yllätys yllätys* ei maistu muovi, vaikka sellaisessa pullossa viini onkin tänne asti Sisiliasta matkannut.
Positiivinen yllättäjä.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 8½.
I: 9.


Vinkki: Vaikka nautimme tämän viinin kanssa hyvää musiikkia (Lovin Spoonful: Daydream -lp; "If you believe in magic...") ja suolapalaa, niin pakko se on tunnustaa: 1 litra on liikaa, kahdellekin. Pulloon jäi se 0,25 litraa...
Pullokoko 0,75 litraa ei liene sattumalta muotoutunut vakiintuneeksi käytännöksi, viineissä.

Puna Jussi

Vielä yksi tilaviini saa vuoron esittäytyä, ennen kuin palaamme puulaakin tuotteiden äärelle ja se on Puna Jussi. Hintaa 12,50 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Onko viini vettä sakeampaa?

Ä: Hehkeä tuoksu, mutta helteen lämpöisenä ei mikään viehkeä elämys. Mutta hyvä seura pelastaa viinin maineen. Jääkaappikylmänä erittäin hieno, vivahteikas, raikas.
Kerrassaan monivivahteinen elämys.

I: Mustaherukkaviineissä on oikeastaan vain yksi vika; ne kaikki maistuvat samalta eli hyvältä :)
Ei tämä ole muita huonompaa tai parempaa. Kelpo viini.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 9½.
I: 9½.


Vinkki: Keltaiset syksyn lehdet ja puiston penkki, taivaan täydeltä aurinkoa. Pullo viiniä. Ah, tämä on elämää...

Virvatulet Puolukkaviini

"Pyörii kuin puolukka pullossa", kuuluu vanha suomalainen sananlasku, vai miten se oikein meni?
Anyway, kotimaista puolukkaa on myös viininä saatavilla ja sitähän me maistoimme. Virvatulet Puolukkaviini saa vuoron edustaa. Hintaa 0,75 litran pullolla on muistikuvien mukaan 11,90 euroa. Saako syksy nyt tulla?

Ä: Sopivan kirpeä, loppukesän tunnelmasta muistuttava, täyteläiseen kääntyvä viini. Yllättävä pehmeys puolukaksi!
Väri heleän punainen, tuoksussa mäntymetsää ja kanervankukkia. Luistava tuntuma kielellä, Lapin muistot mielellä.

I: Punainen kuin se ainoa oikea, aito Roope-limsa 1970-luvulla... nam! Mielikuville...
Heti ensi maistamisella peli on selvä: tämä on tehty puolukoista. Vahva tuoksu. Makeahko. Happamuudesta tai kitkeryydestä ei ole tietoakaan.
Erinomaisen juotavaa, jopa huoneenlämpöisenä - ja se jos mikä on ihmeellistä, käytännöllistä & toimivaa. Täydellinen tilaviini syystunnelmiin :)
Tätähän juo kettukin...

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 10.
I: 10.


Vinkki: Kallot pulisee joskus ikävästi kassissa, matkalla kotiin. Ranuan Virvatulet -myymälässä on ostoksemme aina pakattu pullon ympärille sujautettavaan "muoviseen sukkaan", joka onkin oikein oiva keino kalinan vaimentamiseen. Ja uudelleen käytettävä, kerrasta toiseen.
Emme kuitenkaan vinkkaa tässä kohtaa käyttämään Niksi-Pirkkamaiseen tapaan sukkahousua... paitsi omalla vastuulla.

Mansikka Jussi

Ennen kuin elokuu ehtii loppua, maistelemme Mansikka Jussia. Hintaa hänellä on 12,50 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Jussina mansikoita vai mansikat Jussina?

Ä: Kelmeänkeltainen väri ihmetyttää, ihan kuin omppuviiniä lasissa olisi! Raikas alkumaku; kesän tuntu, kasteisen aamun tuoksu.
Täyteläinen, tasainen, notkea, helposti nautittava. Kesäloman muisteluhetkiin varsin hyvä valinta!

I: Oranssin punertava. Makea, vaan ei ällömakea esanssiviritys kuten mansikkaliköörit. Mansikkaa heti alusta alkaen. Maussa on tunnetta aitoudesta, tuoreen marjan illuusio.
Viileänä erityisen hyvää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 10-.
I: 9½.


Vinkki: Jos marjat jäivät poimimatta, niin nythän alkaa aika poimia omenat talteen ja omppujytää tekemään :P

Virvatulet Mustikkaviini

Vuoden 2011 tilaviinikatsauksen aloittaa puolimakea Virvatulet Mustikkaviini, Napapiirin tuntumasta. Prosentteja on 12, hintaa 11,90 euroa ja tilavuutta pullolla 0,75 litraa. Aiempina vuosina on saman tuottajan viinit olleet mieluisia, miten onkaan nyt?

Ä: Leveä suutuntuma, pehmeä maku. Täyttä mustikkaa, aidon kyllä maistaa. Lappilaisuudesta plussaa, täyteläisyydestä pisteet.

I: Syvä, tumma puna. Tuoksu tuo mieleen metsän, kuuset ja kävyt sekä tummanvihreän, ruskean eri sävyt. Maku on pehmeä mustikkainen ja partavesimäisen makea. Vaatii loppuirvistyksen mennäkseen kurkusta alas, huoneenlämpöisenä. Viileänä käyttäytyisi varmasti toisin, olen varma (tällä maistelukokemuksella).
Ei tämä kamalaa ole. Tämä on persoonallinen. Voisin juoda toisenkin pullon, ilman viilennystä, tältä istumalta.
Kotimaisuudesta ja osaamisesta lisäpisteet.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 9+.
I: 10-.


Vinkki: Nyt on paras aika käydä poimimassa lähimetsistä talteen luonnon antimet ja aloittaa kotiviinin tekeminen :)

Enon tekemä Kaarnikkaviini 2009

Matkalla jossain päin Suomea... ollaan taas oltu reissussa useampi viikko ja kierrelty tilaviinituottajien myymälöitä. Mutta niistä enemmän jatkossa.
Nyt vuoron saa Ä:n enon tekemä kaarnikkaviini, vuosimallia 2009. Pullossa tilavuutta hulppeat 1,5 litraa.
Tätä ei saa myyntitavarana mistään ja lahjoituksenakin vain harvat & valitut. Mutta ei anneta vaikean saatavuuden häiritä itse asiaa, vaan otetaan tilaisuudesta vaarin; miltä maistuu aito kotitekoinen, kotimaisesta raaka-aineesta tehty viini?

Ä: Heleä, täyteläinen. Maku täynnä aurinkoa. Tumma, vahva jälkimaku.
Uusi makuelämys ei suurempia selittelyjä kaipaa.

I: Tumma väri ja tumma tuoksu, joka lupaa.... aivan oikein, tumman vahvan kaarnikan maun. Aromikas, metsäinen maku joka pyöristyy loppua kohti miellyttävän pehmeäksi, jopa samettiseksi. Ei veden, ei mehun vaan viinin tuntuma.
Tässä viinissä ei ole mitään muuta viitettä kotitekoisuuteen kuin pullon pohjalla oleva sakka. Ja sitäkään en laske miinukseksi. Päinvastoin.
Prosenteista ei ole tietoa, mutta on niitä... mutta ei liikaa. Eikä tästä näemmä tule edes kipeäksi (seuraavan aamun huomio).
Paras kotitekoinen viini, mitä olen maistanut :)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
Ä: 9½.
I: 10.


Vinkki: Tämä arvostelu osoittaa, että kotiviinin teko on edelleen vahva vaihtoehto ostettavalle viinille. Ainakin, kun sen tekee kotimaisesta raaka-aineesta.