Lambrusco Grasparossa

Paikallispuulaakissa myyjä ystävällisesti opasti Ä:n tämän viinin luo, kun pyydettiin seurustelujuomaa:
Lambrusco Grasparossa Di Castelvetro (puulaakin tuotenumero 453777). Hintaa Italian punaiselle kertyi 6,71 euroa. Tilavuus vakio 0,75 litraa.

I: Jaaha, poppiskorkki, kuohujuomaako tässä saadaan maistaa? korkki aukeaa kepeästi ja äänikin on oikea. Viini poreilee lasiin kaadettaessa? onpa erikoista punaviiniksi. Ainoa poreileva viini oli joskus teinivuosina maisteltu yhdistelmä Lippis ja cola, mutta se onkin jo toinen tarina ja sitä en mielelläni muistele ;)
Tämä Lambrusco onkin miellyttävä Erikoisuus, wau... näyttää mummon herukkamehulta, maistuupa pehmeältä ja marjaisalta. Ei ollenkaan perinteinen punkku. Tätä voi tosiaan juoda vaikka janojuomana, mikä sinällään ei kyllä tee oikeutta juoman jaloudelle... kokemuksena, hmm... sanoisinko "tajuntaa laajentava"? ennen tätä maistamista en voinut kuvitellakaan moisen viinin olemassaoloa. Vilkaisu puulaakin sivuille paljastaa, että kyseessä on charmat-menetelmä; viini on saanut käydä toiseen kertaan tankeissa. No jopas nyt jotakin... ehdottomasti toisenkin kokeilun arvoinen uusi tuttavuus :)

Ä: Ahdistavan ja tajuntaa kutistavan kolmen päivän kuumejakson jälkeen tämä ennakkoluulottomasti maisteltu juoma oli oivallinen valinta, niin kehoa kuin mieltäkin puhdistavan saunan jälkeen. Että minustako punaviinin ystävä??? nomikäettei! en olisi ikinä kuuna päivänä uskonut, että voisin punaviiniä siemailla useammankin kulauksen :) tahtoo lisää!

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9.
Ä: 9½.


Vinkki: puulaakin myyjän asiantuntemusta kannattaa uskoa :) oli kuulemma maistellut juuri tätä juomaa edellisiltana kotonaan ja todennut sen oikein mainioksi seurustelujuomaksi. Olemme samaa mieltä :)

I:n jälkikirjoitus: tämä viini ei aiheuttanut mitään prokänniä tms. mokailumenoa, eikä 8%:n voimalla sitä edes odotakaan. Mutta jälkifiilis noin pari tuntia pullon tyhjentymisen jälkeen on uskomattoman kepeä: ei nukuta, ei päänsärkyä. Sen sijaan voisi vaikka lähteä päivätansseihin ;)

Verduzzo

Edelliskerrasta harmistuneena I päätti tällä kertaa valita juotavan viinin paikallispuulaakista. Käteen... tai no, oikeastaan ensin silmiin osui tämä kauniin oranssi pullo, joka kantaa nimeä Verduzzo delle Venezie (puulaakin tuotenumero 008226). Hintaa italialaiskaunottarella on 8 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa.

I: Mmm... hedelmäinen alkumaku ja eikun jatkuu... jopas onkin... (toinen kulaus). Kyllä, tämä on todella juotava valkoviini, melko makea mutta ei kuitenkaan ällömakea. Itse asiassa tulee mieleen jotkut kuohuviinit?! Nyt on kyllä löytynyt valkoviinien Don Sancho, epäilemättä - oikein oiva ostos retkikassiin, mmm... (toinen lasillinen). Ensi vuoden festareille nyyttärikoriin ainakin tämä. Ja suolaista purtavaa, vaikka suolakurkkuja. Joo, suolakurkkuja näkkileivän / tuoreen tumman ruisleivän päällä ja välissä erittäin suolaista voita, sehän toimii tämän kanssa erinomaisesti. Myöskin illanistujaisiin, joissa napsitaan esim. tequilaryyppyjä sitruunan & suolan kera, tämä sopii alkuiltaan ja pikkutunneille.

Ä: Kuumetta. Kurkkukipua. Päänsärkyä. Lohtu: Hyvää Viiniä. Meneekö hukkaan? no, edes hetken hyvä olo. Suonette sen minulle. "Voivotellen hän kaivautuu peittonsa alle ja toivoo parempaa huomista."

Arvosanat (asteikolla 4 - 10):
I: 9½.
Ä: 8½.


Vinkki: Joskus, itse asiassa hyvinkin usein, tunteella tehty viinivalinta osuu oikeaan :D

I:n jälkikirjoitus: Ä, parane pian, minulla ja viinillä on Sinua ikävä...

Noroc

Pieneen paikallispuulaakiin oli tullut viinihyllyyn uutuuksia, joista Ä otti ennakkoluulottomasti mukaansa tämän, Punaisella Värisymbolilla merkityn:
Noroc Sauvignon Blanc Chardonnay
(Puulaakin tuotenumero: 592367). Hinta: 5,29 e. Tilavuus: 0,75 ltr.
Nimihirviö antaa olettaa olevansa erittäin hieno ja kultturelli elämys, vaan miten kävikään?

I: No huh! onpas kuivaa kamaa... onneksi on suussa omat hampaat, pysyvät vielä paikoillaan kun tätä juo. Tekohampaat taitaisivat olla jo kurkussa... ja tämäkö makea??? pikemminkin puolikuiva? miltäköhän ne Todella Kuivat maistuvat? No okei, alkujärkytyksen jälkeen menee puoli lasia ok. Mutta se toinen puoli, loppu meinaa tökkiä jo todella pahasti. Tämän kanssa on ehdottomasti syötävä jotain, joka neutraloi kuivuuden. Ei mikään juomalla juotava - kesäinen rantakallio / festari / juhannuskokko ja tämä ainoana juotavana = katastrofi. Tulee välittömästi mieleen, että nyt löytyi Don Sanchon vastakohta, mitä juotavuuteen tulee. Kaiken takana on ehdottomasti hapokkuus. Sitä löytyy. Ja mitä tulee juhlatunnelmaan; se latistuu nimenomaan tähän kuivuuteen, joka pistää kielen mykkyrälle ja kitalaen karheaksi. Kröhh.


Ä: Alkuaistimus hunajainen, suussa pruiskahteleva. Jälkimaku jotensakin pähkinään viittaava. Tahtoo pähkinäsuklaata! Juustoportin brandy-pähkinäjuustoa! pistaasipähkinöitä! mutta naposteltavien puuttuessa tyydyn siemaileen kulauksittain.


Arvosanat (asteikolla 4 - 10):
I:6½.
Ä: 7½, kuviteltujen naposteltavien kera 8½.


Vinkki: Kannattaa perehtyä paikallispuulakin värimerkintöihin, jotka kertovat, onko tuote valkoviininä kuiva, puolikuiva, puolimakea, makea. Ja napata myyjää hihasta, jos asiassa on epäselvyyttä :) nyt oli...

p.s. nootti puulaakille em. värisymboleista:
emme löytäneet niitä puulaakin nettisivuilta :(
ainoastaan painetusta hinnastosta ja sielläkin takasivulta -
voisivat olla heti ensimmäisellä aukeamalla.

Oman Tarhan Omenaviini

Rakkaat * Pienen Viiniblogin * lukijat;
emme ole kadonneet minnekään -
AA-klinikalle, Ranskan maaseudulle tms. vaan
omaan omenatarhaan!

Nyt on sadonkorjuun aika ja silmissämme
tietysti siintää Oman Tarhan Omenaviini,
jonka tästä sadosta tekisimme.

Mutta ennen kuin niin pitkällä ollaan,
pitää tehdä hieman poiminta- yms.
työvaiheita. Ehkäpä lopputulos palkitsee vaivan?!

I saa tosin jostain puoliraa'asta Åkeröstä
ripulin ja Ä löytää omenamadon,
mutta mitäpä näistä...
kun voi joskus sitten maistella oman tarhan
antimia myös nestemäisessä muodossa.

Vinkki: Tämä tuotanto on taatusti luomua,
eikä mukana ole monikansallista riistoa ;)