Caliterra Cabernet Sauvignon 2007

"Olin väsynyt kun astelin puulaakin portista sisään ja tämä pullo kutsui minua heti luokseen", kertoi I valinnastaan; Caliterra Cabernet Sauvignon Reserva 2007 (puulaakin tuotenumero 006336). Hinta 8,28 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Oliko kyse johdatuksesta viinin valinnassa vai oliko se Harhaa vain?

I: Kylmä viini ja lämmin juusto, tässäpä oiva alkuasetelma.
Cabernetin "tyypillinen" tuoksu: vesimäinen ja hiivainen. Ensimmäinen makuaistimus kuitenkin poikkeava CS:lle; happaman raikas, makeahko. Taittuu nopeasti em. skaalan läpi eikä jätä suuhun juurikaan makua. Tätä ottaa kulauksen, toisen ja kolmannenkin ihan uteliaisuuttaan... -hups-
Mustaviinimarjainen maku Savu-Hilmajuuston kanssa. Suklaa ja toffeekin vilahtaa :)
En ole erityisemmin CS:n ystävä, mutta tämä on hyvää! Toinenkin pullo olisi mennyt samoin tein :P

Ä: Valloittava tuoksu. Alkumaussa nihkeyttä, katajaista karheutta ja mäntymetsän tuoksua.
Taustalla soi salsa, ihan kuin musiikista, tästä viinistä löytyy tulta, magiaa ja tunnetta.
Oh, juuri tähän hetkeen, mielentilaan mahtava viini.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10-.
Ä: 10-.


Vinkki: Ä unohti Savu-Hilmajuuston kassiinsa muutamaksi tunniksi ja se se vasta hyvä juttu olikin: savunmakuinen Hilma kuutioituna suorastaan suli suussa Caliterran kera :D

Perlage Cabernet 2007

Kolmatta kertaa täällä tänään ja tietenkin luomuna: Perlage Cabernet del Veneto (puulaakin tuotenumero 005832) ja vuosimallina 2007! Hintaa on korotettu muutama prosentti sitten viime kerran, nyt se on 9,20 euroa. Tilavuutta tutut 0,75 litraa. Ensimmäisellä kerralla hän ihastutti, toisella aiheutti pettymyksen, vaan entäs nyt?

I: Hiivainen tuoksu tervehtii lasista.
Pehmeä, puutynnyrin makuinen viini. Varsin mieto ja miellyttävä toisellakin kulauksella; ei töki vastaan eikä aiheuta muutenkaan vastenmielisiä reaktioita. Sopii hyvin juustolle. Kertakaikkisen pehmeä ja miellyttävä.
Erittäin positiivinen kokemus - kuin olisi tavannut ystävän vuosien takaa :)

Ä: Ah, olen tämän ansainnut!
I:n huomio: Ä hymyilee sanattomana ja nauttii viinistä hitain kulauksin, kahden kynttilän valossa, hiljaisuudessa, silmät kiinni :)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10- "raakana", kalakukon kanssa 10+.
Ä: 10.


Vinkki: Saapasmaan luomupunkku ja Joensuulainen lohikukko ne yhteen soppii! Tännään ne pistetään meiän viiniplokkiin...
Perlage vm. 2007 ja Joensuun Herkkuleipomo Oy:n valmistama lohikukko pistivät täällä kielenkannat onnesta sekaisin - Aivan Fantastinen Yhdistelmä :D

Piedemonte Reserva 2003

Taas kuukausi vaihtui ja pimeämpään mennään, niin ilmastollisesti kuin pullollisestikin: mustanpuhuva Piedemonte Reserva 2003 (puulaakin tuotenumero 457487) odottaa arvosteluaan. Hintaa espanjoolilla on 8,99 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Onko ikä/hintasuhde oikeassa suhteessa?

I: Tuoksu "tavanomainen" punkun tuoksu, joopa joo, hyvin alkaa... hiukan hometta, vanhaa kellaria, herukkaa. Vivahteita riittää ja joka kerta erilaisia.
Maku on tuttu jostain hiljan maistellusta viinistä... mausta ei oikein saa kunnolla kiinni, mikä tämä oikein on. Pehmeä, ei paha, ei erityisen hyväkään - pahempiakin on juotu ja parempiakin on eteen osunut.
Tämän kanssa ei toimi suolapähkinät, ei Reilun Kaupan tumma suklaakaan. Minkä kanssa???
Piedemonte vaatii maistajan ottamaan lopuksi reilusti raikasta vettä, sen verran "hyvää" oli tämä...

Ä: Laimea, pyöreä, loiva tuoksu.
Maussa poreita, puolukkaa ja nahkaisuutta. Miellyttävä, lempeä ja tasainen.
Ihana rentous valtaa olkapäät, kasvot ja sydämen.
On hyvä olla tässä juuri nyt. Raukeus laskeutui.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 8-.


Vinkki: Viinivalinnassa täytyy olla vähintään kaksi (2) pointtia, joilla perustella itselleen ja ehkäpä muillekin valintansa. Meillä ne ovat seuraavat:
- maku/tuoksu
- eettisyys

Ai miksikö? Siksi, että jos painotus on pelkästään esimerkiksi maussa, niin nytkin maisteltu Piedemonte ja edellinen Durius tuntuvat melkein luonnonvarojen haaskaukselta. Herättävät lähinnä seuraavanlaisia kysymyksiä:
- miksi valmistaa viiniä, joka ei erotu mitenkään massasta?
- miksi sitä pitää lähteä jonnekin rahtaamaan?
Viinin ei pitäisi herättää yllämainitun kaltaisia ajatuksia. Viinihetken tunnelma saattaa kärsiä, you know.

Kolmas pointti arvosteluissamme on:
- hinta/laatusuhde.
Jos kaksi ensimmäistä asiaa (maku/tuoksu ja eettisyys) kohtaavat viinissä, niin hinta alkaa olemaan sivuseikka.

Durius Tempranillo 2005

Kunnallisvaalien vaalilupauksia kuunnellessa on syytä ottaa viiniä toinenkin lasillinen; tällä kertaa lasit täyttää espanjalainen Durius Tempranillo vuosimallia 2005 (puulaakin tuotenumero 407397). Hinta on jämpti 8,95 euroa ja tilavuus tuttu kolme varttia eli 0,75 litraa. Onko vara parempi vanhassa vai pitäisikö siirtyä nuorempiin?

I: Tumma, makeahko ja samaan aikaan karvas; jännä viini tämä Durius, näin ensikosketuksella. Toinen kulaus tuo mieleen kotimaiset (loistavat!) kaarnikkaviinit: metsäinen ja marjainen, mmm... samanlaista vetisyyttäkin. SavuHilmajuusto sopii näihin "kytösavutunnelmiin" kuin tikka tolpan nokkaan :)
Tuoksusta kyllä erottaa tämän ja kaarnikat toisistaan; aavistus rypäleestä erottuu puolikkaasta lasista yllättävän helpostikin. Kiinnostavasti erilainen punkku jääkaappikylmänä, mutta ei niin hyvä, että tulisi suosikiksi.
Enemmän juotuna ja huoneenlämpöisenä aika kamalaa tavaraa; tulee mieleen "se kreikkalainen kamaluus". Vaatii lopuksi monta lasillista raikasta vettä "huuhteluun"...

Ä: Vähän homeinen tuoksu, vanhaa, kosteaa kellaria. Maussa multaa, tuhkaa ja mustikkaa. Väri todella tumma. Viinin vahvuus jää kielelle.
Toisen lasillisen myötä turtumus valtaa mielen, ei tee mieli puhua, kuin pumpulissa olisi. Paksu viini, turta olo.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 8-.


Vinkki: Pipot ja kaulahuivit esille - näennäisen lämpöinen syysilma pohjoistuulen kera vilustuttaa helposti. Flunssaisena ei maistu edes viini...

Floria 2007

Pimeiden, märkien syysiltojen lohtuna on ollut meillä tässä useampikin pullo viiniä ;) Pitänee purkaa "sumaa" lähiaikoina tiiviimpänä päivitystahtina :)
Valkoviinillä aloitetaan ja Ranskasta tulee Floria (puulaakin tuotenumero 543487). Hintaa patonginpurijan lasikukalla on huimaavat 6,25 euroa ja tilavuutta se vakiot 0,75 litraa. Saako Ranskasta halvalla hyvää, muutakin kuin Citroënin?

I: Kirkas keltainen väri. Tuoksuu valokuvakemialle - mustavalkokehityksessä käytettävälle keskeytteelle - siis etikalle! Yllättävää, hmm... olenko jo kännissä?
Maku muistuttaa punaviinimarjaa - oho! Aika makeakin. Ainakin hieman erilainen valkkariksi. Pikkuisen poreileva, turruttaa kielen.
Meneepi kivasti päähän - teho/hintasuhde siis kohdillaan ;)
Huoneenlämpöisenä tuo mieleen ylikäyneen kiljun... mikä ei kovassa nousuhuumassa ole välttämättä huono asia --> nuoruuden punkkikeikat heti mielessä, heh heh... hii-o-hei ja mehukattikiljua pullo :P

Ä: Tuoksussa isomummun hajuvettä, kesäisen kukkakedon aistimus. Maussa kesää, heinää ja saunavastaa.
Kupliva olo, keveä tunne. Hyvä viini kepeään hetkeen.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 8+.


Vinkki: Kannatamme viinienkin maistelussa kohtuutta. Mutta kieltämättä joskus on kiva juoda enemmänkin ja vieläpä "yli raja-aitojen" eli ensin vaikka pullo valkkaria, sitten pullo punkkua. Joskus hieman enemmänkin. Ei siinä mitään.
Emme ala tappelemaan, huutamaan tai metelöimään näiden "juomienkiemme" aikana tai jälkeen.
Vaan puhumme ja puhumme asioista, kaikenlaisista; arjesta ja juhlasta, Hänen kauniista silmistään, hymystään jne. Kosketamme toisiamme :)

Pitkä lounas ilman lounasta. Viinin ja pikkupurtavien kera.

Viiniä voi ottaa enemmänkin eikä tarvitse tuntea morkkista. Tai ottaneensa perinteiset lärvit.

(---ja ne rivien välit---)

Douce Nature Merlot 2006

Eikun vaihtoehtojen linjaa jatketaan: luomupunkku Douce Nature Merlot on ollut ennenkin pöydällä by * Pieni Viiniblogi * mutta kappas vain --- sitä ei ole taidettu silti arvostella, taisi olla liian hyvä fiilarit arvostelemiseen ;)
Nyt korjataan tämä ja otetaan pullo edellämainittua vuosimalliltaan 2006 (puulaakin tuotenumero 460707). Hintaa etanalla on 9,22 euroa ja tilavuutta 0,75 euroa. Luomu on aina hyvää, vai onko?

I: Väri tumma puna. Voimainen tuoksu. Maku on yllättävän tasapaksu, ei säväytä suuntaan eikä toiseen. Jälkimaussa vetisyyttä. Tämän kanssa sopisi varmasti juustot - joita ei tällä kertaa löydykään :( Pullo tuli taloon niin yllättäen ja samoin jano :) ettei ehtinyt millekään juustotiskille. Epäilemättä tämän kanssa maistuisi ainakin SavuHilma ja BrandyPähkinä ja ja...
Lämmetessään Douce Natureen löytyy jälkimakuun myös ripaus raudan makua. Tämä viini on hyvä joko +10-12 C tai reilusti huoneenlämpöisenä - jotain noiden lukemien väliltä niin ehdottomasti ei!
Voimainen maku säilyy loppuun saakka. Oikeastaan parempaa jääkaappilämpöisenä eli tuo +10-12 C. Ei säväytä kuten muut luomupunkut, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kyseessä olisi huono viini.

Ä: Vahva, liukas maku. Tummuus lasissa muuntuu kihelmöinniksi vatsassa. Viini tuntuu paksulta. Maussa tervaa, mustikkaa, nahkaa ja lakritsaa. Tuoksussa yön kastetta sekä vastaleikattua nurmikkoa.
Viini turruttaa leuan lihakset --> ei tee mieli puhua. Punotus nousee korvalehtiin. Väsymys valtaa mielen.
Pieni pettymys luomuviiniksi!

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8.
Ä: 8-.


Vinkki: Vähän vaatimattomampikin viini tuntuu juhlajuomalta, kun mukana on hyvää musaa - tämän kanssa nautimme tamperelaista kasaria ála Popeda: Hullut Koirat tuntui taas parinkymmenen vuoden tauon jälkeen raikkaalta, energiseltä ja naivilta... Älä Beibi Koske Unelmaan ;)

Ukulunga Shiraz 2007

Takaisin perusarvojen äärelle eli Reilua Kauppaa lasiin uuden tuttavuuden muodossa: Ukulunga Shiraz (puulaakin tuotenumero 421467). Etelä-Afrikan punainen maksaa 7,35 euroa ja tilavuus on tuttu 0,75 litraa. Reilussa seurassa shirazkin maistuu... vai mitenkäs tämä nyt oikein menikään?

I: Violetinpunainen väri. Kuivakka ensimaku, kitalakeen jää kuitenkin aavistus makeudesta. Sopii varmasti ruokajuomaksi - nimittäin jos haluaa maistaa myös ruoan aromit. Voisin kuvitella esim. voissa paistetut luomukalkkunan fileestä leikatut kuutiot with ruususuola -slurp- vesi herahti jo kielelle :p
Nyt maistuu Boxholmin ruohosipulijuusto ja Groove FM:ltä Chanson d' Amour :)
Rauhoittaa vatsaa, nostaa mukavan punan poskille. Pistää janottamaan - vaatii perään muutaman lasillisen raikasta hanavettä.

Ä: Kaunis väri, paksu, samettimainen maku. Harras kumarrus: Tätä on odotettu! Tämä hetki on oikea: rento, rauhallinen olo, kynttilöissä hehkuvat liekit.
Puna poskille nousee, lämpö leviää koko keholle. Ihana hetki mitä parhaimmassa seurassa.
Tätä voisi kuvitella nauttivan myös yksin, kirjallisen inspiraation herätessä. Mutta ehdottomasti parhainta kaksin -halihali-

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9.
Ä: 10+.


Vinkki: Reilu Kauppa on nykyään paljon muutakin kuin kahvia, banaania ja viiniä. Mitä se onkaan - lue täältä :)

La Rose Célébration

"En luvannut mä sulle ruusutarhaa, mutta lasillisen Ruusujuhlaa kuitenkin" luritteli I rakkaansa Ä:n korvaan ja kaatoi samalla lasiin italialaista La Rose Célébration -kuohuviiniä (puulaakin tuotenumero 008733). Hintaa saapasmaan kuoharilla taiteilijakukkarolle ystävällinen 7,48 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Jatkuiko juhlat taivaassa?

I: Tiukka korkki, mutta onneksi Ä hallitsee tilanteen - vain kaihtimet kilisevät korkin voimasta :)
Kullankeltainen, normikuoharin tuoksu. Maku aluksi hieman kuivahko, mutta kääntyy nopeasti makean suuntaan. Enemmässä määrin maistuu kukkaismaiselta - ja jopa simalta! Vain rusinat puuttuvat...
Kevyttä pientä poreilua nenässä ja närästystä... pukkaa hikeä pintaan, paidanselkä märkänä?! Lieveilmiöistä huolimatta oikein mukava tunnelman keventäjä, pään pehmentäjä.

Ä: Raikas ja rapsakka. Poreet nousevat nenään, ilo kuplii rinnassa, ruusuiset unelmat mielessä. Poskissa kuumottaa, ajatukset harhailevat.
"Ilmaantumisen" myötä maku lempeytyy, puheet hempeytyvät :)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 10-.


Vinkki: Kuohuviiniä voi ostaa muutenkin kuin "juhlatilanteissa". Hinnasta ei pitäisi valinnan olla kiinni, kuten tämänkertainen arvosteltava osoittaa. Arkikin voi olla juhlaa... :)

Café Culture Pinotage 2007

Jatketaan tavislinjalla ja otetaan puulaakin hyllyltä testiin Cafe Culture Pinotage vuosimallia 2007 (puulaakin tuotenumero 402267). Hintaa Etelä-Afrikan punanaamalla 8,99 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Tuhoaako tavispunkku maistelijoittemme periaatteet ja terveyden?

I: Tumma, tosi tumma punainen väri. Nimensä mukaisesti tuoksahtaa hieman kahvilta. Makeahko, maussa aavistus kahvilikööriä. Kuitenkin viinimäinen, nimenomaan punaviinimäinen; rypäle maistuu läpi. Aavistuksen ehkä hieman liian väkevä miun makuun...
Menee jo eka lasillisesta päähän. Mainio viini, vaan ollapa luomu!
Maistuu myös huoneenlämpöisenä väkevältä. Onneksi on SavuHilma-juustoa makua tasoittamassa.

Ä: Vaikka yhdeksään (9) vuoteen ei kahvi ole maistunut, oli kahvipapujen ensituoksu huumaava ja viekoitteleva. Maun myötä tuli aistimus huoltoaseman pohjaanpalaneesta kahvista, mutta maku pehmeni ja pyöristyi lasin tyhjentyessä.
Kerrassaan hyvä viini.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 9+.


Vinkki: Se on täällä, se on täällä! Syksy on täällä! Keltaisenpunaiset puistonlehdet lentävät pohjoistuulessa... ja mikäs tässä on syksyä aistiessa, kun vieressä penkillä istuu Rakkain sekä kassissa hyvää viiniä + pientä purtavaa, onnenmurusia... :D

Maestro Italiano 2006

Kiitos kiitos, kaunis kiitos kaikille Teille onnitelleille lukijoillemme :D
Paluu puulaakin hyllyille, ainakin toistaiseksi, tapahtuu lahjaviinin kera, jonka saimme häälahjaksi: Maestro Italiano Merlot Cabernet Sauvignon 2006 (puulaakin tuotenumero 463487). Hintaa kuoronjohtajalla näemmä 8,99 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Ottiko Maestro yleisön, vieläpä kotimaisella tilaviinillä hurmatun, haltuunsa vai kaikuivatko sulosoinnut kuuroille korville?

I: Tuoksu antaa odottaa huomiselle kamalaa krapulaa... noh, kai se on tämäkin "haaste" otettava vastaan - mikäs tässä on ottaessa, kun on Ä:n hurmaava seura ja erilaisia juustoja :)
Ensimaku on kovin tuttu, kun vain muistaisi että mistä viinistä... niin se viini vie muistin ;) Kuivahko, rypäleinen, niin Merlot. Vesimäisyyttä jälkimaussa. Väri tummanpunainen. Eli kaikki teoriassa ok. Mutta SE JOKIN eli persoonallisuus?
Menee päähän, joo. Mutta jotain tästä uupuu...

Ä: Tuoksu täyteläinen, imelähkö, pehmeä. Alkumaussa korkkia, nahkaa ja hivenen tuhkaa. Väri kauniin syvä. Tätä nauttiessa tulee arvokas olo.
Muutaman kulauksen jälkeen vatsassa tuntuu lämpö ja puna nousee poskille.
Jes, hyvä fiilis!

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 9½.


Vinkki: Villapaita päälle, myös se norjalainen käy - ja ulos alkavaan ruskaan... eväskoriin vaikkapa nyt arvosteltu Maestro sekä suolakeksejä + juustoja :) Luonto on kohta kauneimmillaan!

Lakkaviini

Arvatkaa ketkä vihittiin 080808?
* * * * * * * * * * I & Ä * * * * * * * * * *
ja sen kunniaksi korkkasimme Ranua-Revontuli Oy:n Lakkaviinin. Hintaa pohjoisen hillaviinillä on 21 euroa (muistiarvio! kuitti on harmittavasti päässyt hukkumaan) ja tilavuutta 0,5 litraa. Kannattiko tätä viiniä pantata juhlaan vaiko ei?

I: Tumma keltainen väri, tuoksuu selvästi hillalle. Makeahko, marjainen maku; ERITTÄIN hillainen! Todella vahva - ei epäilystäkään mistä viinistä on kyse. Hieman vetinen jälkimaku, ei ällömakea vrt. liköörit. Nostaa kevyen lämmön poskiin, otsalle.
Erittäin riittoisa juotava pienissä määrin - juhlahetkiin, juhlahetkiin :D
*hali hali Rakkaani pusi pusi*

Ä: Ihana muisto lapsuudesta: hillasuon tuoksu. Kullankeltaiset marjat pääsevät oikeuksiin tässä viinissä, suorastaan kunnioitus hillaa kohtaan hehkuu jokaisella siemauksella. Vahva väri, vahva maku. Heleys jää hetkeksi kielelle.
Mukavasti viinin lämpö hehkuu poskilla. Ihana viini ihanaan iltaan.
*hali hali pusi pusi*

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10.
Ä: 10.


Vinkki: Koossa on nyt seitsemän (7) suora kotimaisia tilaviinejä eikä huonoja arvosanoja saanut yksikään. Mitä opimme tästä?
Suosimme jatkossakin kotimaisen tuotannon maistelua :)

Kaamoksen Kaataja

Kohti syksyä käy kesämme tää... ja eikun koneeseen vastalääkettä: Kaamoksen Kaataja ja valmistajana jo aiemmista yhteyksistä tuttu Ala-Tennilän Viinitila. Hintaa juomalla 10 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Kirkastuiko mieli ja silmät? Nyt mennään...

I: Tasan samainen tuoksu kuin aiemmin maistellussa Ala-Tennilän Mustaviinimarja-Puolukka-Mustikka-Kaarnikkaviinissä. Maku myös hyvin saman kaltainen, aavistuksen makeampi, jonka takaa pilkistää jälkimakuna hapan - ilmeisesti puolukasta? Tuttu, mutta erilainen. Eikä ihme, sillä eroa näiden kahden viinin välillä on vain yhdessä ainesosassa: mustaviinimarja on vaihdettu juolukkaan.
Menee väsyneeseen mieleen kuin veitsi pöydälle unohtuneeseen voihin.
"Nuoruus on kuulemma elämän parasta aikaa - kuinkahan helvetin vaikeaa sitä on vanhana? kysyy Pekka Autiovuori elokuvassa Käpy Selän Alla." Jake Nyman tarinoi Nousevan Auringon Talo-ohjelmassa, jos nyt oikein kuulin. On maanantai ja kello on yli 22.
Hyvää Ötyä.

Ä: Oh, ihana maku! Syvyys ja tummuus maistuvat vahvoilta ja viekottelevilta. Puna nousee poskille, sisäinen hehku voimistuu.
Kynttilävalon tunnelmassa, juuri oikeassa seurassa, viini on parhaimmillaan.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 10-.


Vinkki: Viinin valmistus on yhtä helppoa kuin Vulkanuslainen tervehdys - vaihdetaan yksi marja toiseen ja maku muuttuu ratkaisevasti; vertaa tämä arvostelu edelliseen viiniarvosteluun!
Ja sitten se tervehdys ála Mr. Spock: oikean käden sormet ensin yhteen, levitä keskisormen ja nimettömän väliin noin sentin (1 cm) levyinen rako, nosta käsi ylös kasvojen tasolle ---> Terveisiä Vulkanuksesta!

...kaikkea tässä viinin nauttimisen ohella tuleekin tehtyä :P