lauantai 8. lokakuuta 2005

Wood Ridge


Onpa aikaa vierähtänyt edellisestä viinimaistelusta; niin on maailman tuulet meitä vieneet ja tämä arvostelu on tehtävä ilman Ä:tä syystä, että hän on maailmalla edelleen.
Mutta asiaan: paikallispuulaakin uutuushyllystä löytyi kaakkois-Australialainen Wood Ridge Fruity Lexia vuosimallia 2004 (puulaakin tuotenumero 006603). Hintaa kengurumaan tuotteella on 7,27 euroa ja tilavuus se tuttu 0,75 litraa.

I: Korkkikorkin aukaisun jälkeen nuuhkaisu pulloon; hmm... ehkä puolimakeaa? lasista (* Pieni Viiniblogi * suosii tässä mainiota Iittalan Ultima Thule-sarjaa) välittyvät samat tunnelmat ja maistaminen vahvistaa äskeisen aistimuksen; kyllä tämä on puolimakeaa. Kelpo valkkari myös jälkimaultaan. Pitkässä naukkailussa tämä alkaa vetämään huppua silmille... hohhoijaa... toisaalta pieni paastonpoikanen ennen nautiskelua saattaisi edesauttaa hereillä pysymistä ;) Voin kuvitella tämän esimerkiksi uuniomenoiden kaveriksi syksyiseen terassinautiskeluun. Myöskin syksyiseen melankoliaan putoavien keltaisten lehtien lomaan tämä on suorastaan nautittava...

Arvosana (asteikolla 4-10):
I: 8-.


Vinkki: Surumielisyys, syksyn läsnäolo ja wanhaa runoutta pieni kirjanen, esim. Charles Baudelaire: Les fleurs du mal (suom. Pahan kukkia)...
käden ulottuvilla hyvää valkoviiniä lasillinen / pullollinen / useampi pullollinen...
ja syksykin saa uusia sävyjä :)

Ei kommentteja: