perjantai 26. toukokuuta 2006

Perlage Cabernet

Olemme arvostelleet (ainakin) kerran luomuviiniä ja se päätyi Viinien Spinal Tap - osioon (tuossa vasemmassa sarakkeessa alhaalla). Tällä kertaa on vuorossa myös luomuviini: Perlage Cabernet del Veneto (puulaakin tuotenumero 005832). Hintaa saapasmaan luomulla on 8,60 euroa ja tilavuutta tuttu 0,75 litraa. Päätyykö tämäkin luomuviini...?

I: Rasvainen?! tuoksu, maku persoonallinen; etäisesti Jacob's Creek mielessä. Ei väkevä, ei mieto, mutta ei myöskään tasapaksu. Luomuus on positiivista - elimistöni tuskin pahastuu, kun lisäaineita on vähemmän :)

Ä: Kovanpehmeä, vai pehmeänkova? Marjainen pehmeä maku. Tuoksu lähinnä hunajainen. Jälkimaku mehevä, täyteläinen. Ehdottomasti vierasvarastoon ostettavaksi. Se on taas toinen juttu; onko tätä viiniä jäljellä, kun pitäisi vieraille jotain hyvää tarjota...? Ehdoton ykkösviini ostoslistalle! Luomusta suuri plussa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 10+.



Vinkki: Monesti viinilasin äärellä ystävien kanssa päädytään jossain vaiheessa pohtimaan viinien säilyttämistä kotioloissa. Hämmästys on suuri, kun kerromme, että meillä ne ovat aivan normaalissa jääkaapissa: alimmalla hyllyllä vaaka-asennossa avaamattomat ja avatut (jos sellainen ihme kohdalle sattuu ;) ovessa alimmalla tasolla. Miksikö? siksi, että ko. paikoilla on jääkaapin lämpöisimmät osat. Noin 10-12 Celsius astetta. Eli sama kuin olisi viinikaapeissa, ainakin näissä alle tuhannen euron malleissa... joten samalla sähkönkulutuksella selvitään sekä viinien että ruokien kanssa :) vai haluatko Sinä ottaa vastuuta 6. ydinvoimalan rakentamisesta viinikaapillasi...?

sunnuntai 21. toukokuuta 2006

El Tiempo


Emme suinkaan arvostele nyt samaa viiniä uudestaan, vaan saman tuoteperheen valkoista edustajaa: El Tiempo Blanco (puulaakin tuotenumero 004676). Hintaa tällä härkätaistelijan veljellä on 4,80 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Ottiko härkä tällä kertaa erävoiton?

I: Ei tuttu ennestään, mutta tuoksu on; tulee mieleen muinainen Marlin Hölmöilevä Omppujytä, mutta klassikot sikseen... takaisin tähän päivään. Hedelmäinen ja raikas ensimaku. Jälkimaku hiivainen. Aiheuttaa "väsymyskännin"; poskia kuumottaa ja nukuttaa... hohhoijaa... eli huono valinta illanistujaisiin (jos pitää olla sosiaalinen - anopin luona voisi olla ok ;) Tätä ei ota kovinkaan mielellään toiste. Aiheuttaa punaisia kutiavia näppylöitä iholle, käsivarsiin ja pohkeeseen... sisältää rikkidioksidia?! lukee takaetiketissä. Voiko kyse olla siitä?

Ä: Hemmetti. Kiukuttaa menneen viikon kehnot hetket. Kiukuttaa epäoikeudenmukaisuus, kiltteyden hyväksikäyttö. ARGH! hyvä viini - huono mieli. Erittäin hankala yhdistelmä.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6½.
Ä: 7½.



Vinkki: Valitse viini, jossa EI OLE rikkidioksidia. Näin säästät maksaa turhalta rasittamiselta -> negatiivisten tunteiden ulostulolta (viha, kiukku, turhautuminen). Maksan ärsytys edistää väkevän sappinesteen eritystä, joten tässäkin pätee "vanhan kansan" sanonta: Sappi kiehuu.

maanantai 8. toukokuuta 2006

Mendoza


Kesää odotellessa maistuu viini myös ulkona portailla, ainakin täällä missä * Pieni Viiniblogi * majailee (vielä). Tällä kertaa haaviin tarttui Argentiinan pustalta tumma punainen Mendoza (puulaakin tuotenumero 004551). Hintaa on 5,29 euroa ja tilavuutta tutut 0,75 litraa. Mutta oliko tämä tulinenkin... lue allaoleva.

I: Tuoksu ei houkuttele eikä ensimakukaan... jotenkin "tavanomaisen rypäleinen"; vaikea eritellä makua sen enempää. Vaan kun lasi on puolessavälin, niin viini onkin yllättäen juotavaa. Edelleenkään mausta ei saa kiinni. Aiheuttaa kevyet huimaukset ja uneliaisuuden yhtä aikaa. Ihan jees... lopultakin.

Ä: Kaunis etiketti houkutti. Mustan ja punaisen liitto on hyvä. Mausta löytyy hivenen kirsikkaisuutta, aistimus usvaisesta aamusta ja kurjen huudosta läheisellä suolla. Jälkimausta hehkuu savu, noki ja piki. Tasapainoinen , vaan ei tasapaksu. Tätä kelpaa viedä myös tuliaisiksi.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8-.
Ä: 9.



Vinkki: Viiniä lasiin ja matka Argentiinaan? ota luettavaksi esimerkiksi kirja: Ernesto Che Guevara: Moottoripyöräpäiväkirja. Tästä se matka alkaa...

torstai 27. huhtikuuta 2006

El Tiempo


Ensin pieni varoituksen sana tähän alkuun: * Pieni Viiniblogi * muuttaa kesän aikana vihr... isompien puulaakien äärelle kasvukeskuksen liepeille ja siksi tämän blogin päivittyvyys saattaa alkaa hieman venymään nykyisestä 7-10 päivästä. Valitamme häiriötä, mutta ehkä aiheutunut haitta kääntynee voitoksi elo-syyskuun puolella?!?!

Ja sitten itse aiheeseen, joka onkin jo hyvinkin tuttu, ainakin I:lle nuoruusvuosien Ämyrock-kekkereiltä (hymyilee parhaillaan kuin Se Kuuluisa Hangon Keksi - joka lienee nykyään ulkoistettu jo jos ei Kiinaan saakka, niin ainakin Ruotsiin?)... anyway, maistelupöytään on karauttanut espanjalainen peruspunainen härkätaistelijasankari El Tiempo Tinto (puulaakin tuotenumero 004801). Hintaa toreadorilla on 4,80 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa.

I: "Muusikolle lisää Tiempoa"... vai sanoisiko "O Tiempora! O Mores!" ("Oi Tiempoa! Oi Lisää!" I:n Erittäin Vapaa Suomennos ;) mikäs tässä - terve vaan ittelles! narautetaan korkki auki ja maistetaan nuoruuden (muistelo)lähdettä: joo-o... silloin joskus Erittäin hyvää, nykykokemuksella varsin keskinkertainen punaviini. Tuoksu on suhteellisen neutraali, maku hieman rautaan vivahtava. Voisi joku tarkkavainuisempi väittää tällä olevan jotain tekemistä marjojenkin kanssa, hmm... ihan jees, varsinkin hinta/laatusuhteessa. Mutta ehkä sittenkin ottaisin samalla rahalla Don Sanchon...

Ä: Isokuovin kujerrukset korvissani, kurjenmiekkojen lehdet mullan alta pilkistää. Auringonlaskun kauniit värit silmissäni. El Tiempo ajatuksiani syventää (toim.huom. Ä EI ole runoilija... vielä - pitänee ottaa siis enemmän ;)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8-.
Ä: 9-.



Vinkki: Nuoruutta ei (kai?) koskaan saa takaisin, mutta Ämyrock ja Kari Peitsamo-kombinaation saa joka vuosi ja ilmaiseksi! ei muuta kuin heinäkuun 1. päivä rennolla rock-asenteella Hämeenlinnaan, kassissa leipää ja... viiniä :)

tiistai 18. huhtikuuta 2006

Moondarra

Pimeä pullo puulaakista? kyllä vain ja tuntee nimen Moondarra (puulaakin tuotenumero 495267). Hintaa 7,53 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Onko tästä australian punaisesta lestinheittäjän unelmaksi?

I: Kuukrapula? well... huomenna se nähdään ja koetaan? tuttu tuoksu, tuttu maku: maistuva, puolukkainen, tumma. Sujuvasti juotava, naposteltavan kera tai ilman. Muistuttaa etäisesti jotain aiemmin maisteltua punkkua, mutta mitä? niin se viini vie muistin...

Ä: Puuduttava. Aiheutti karheutta kurkussa. Ruohosipulijuusto antoi viinille pehmeyttä, mutta jokin, jokin jäi puuttumaan. Tasaisen tuttu maku, mitäänsanomaton. Muistoja ei tästä jää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7.
Ä: 7½.



Vinkki: Jos olet menossa Hänen luokse romanttiselle illalliselle tai muuten vain iltaa istumaan, etkä tiedä mitä viiniä veisit lahjaksi - osta ihan mikä vaan. Mutta vie silloin myös kimppu punaisia ruusuja, ne eivät petä...

lauantai 8. huhtikuuta 2006

Glen Ellen Merlot

Olipa kerran pieni paikallispuulaaki, paikka jolla oli monta muutakin nimeä - kuten rakkaalla lapsella aina - ja siellä pieni viinihylly: pienenpieni punaviinihylly ja pienenpieni valkoviinihylly. Muita viinihyllyjä siellä ei sitten ollutkaan. Tai... joku epämääräinen hedelmäviinihylly, mutta sen antimet olivat niin huomaamattomat, että se siitä. Keskitytään nyt olennaiseen eli itse viiniin: Glen Ellen Merlot Reserve (puulaakin tuotenumero 436727). Hintaa Kalifornian punaisella on 7,95 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Punainen on symbolinen väri, mutta että USA:ssa - mitä tästä seuraa?

I: Onpa tuoksu (nuuh!) lupaa hyvää... erittäin rypäleinen alkumaku. Miellyttävä maku muutenkin. Ei mitään vaikeuksia juoda - tämä taitaa olla Positiivista - makeahko jälkimaku. Tasapainoinen, kaikki osaset Erittäin Hyvässä Tasapainossa toisiinsa nähden. "Sivistynyt painos" Jacob's Creekistä; "jokapaikan höylä as Jack Bauer"... Juustoportin Brandy-Pähkinäjuusto sopii kertoimella 1000 paremmin tämän viinin kanssa kuin valmistajan suosittelema Kirsikka. Hämmennystä aiheuttaa myös viinin "vanhuus" 4 vuotta ja etiketin kauneus... tämä kaikki - tähän hintaan. Erinomainen hinta/laatusuhde!

Ä: Hyvää. Erittäin Hyvää. Piste.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10-.
Ä: 10-.



Vinkki: Klassinen 70-luvun juustotarjotin sisälsi: noin 1 cm x 1cm juustokuutioita. Sitten otettiin esille hammmastikut, joilla alettin "saalistaa" tarjottimelta näitä eri juustoja + lisukkeita. Samaan hammastikkuun saattoi saada saaliiksi mm. viinirypäleen, edam-juustokuution ja paahtoleipäkuution. Ja mikä ettei vieläkin tämä toimisi: Super 70's pukubileet kaikille päälle ja minivoguet ojennukseen. Tosi Kova Hemmo ihastuttaa illan leidit ottamalla jossain vaiheessa esille aidon Oranssi Braun-hiustenkuivaajan, jolla hän tekee kaikille pikafonduet sulattamalla juustotarjottimen juustot suoraan hammastikkuihin... pientä mutta ah! niin pervoa... ;)

perjantai 7. huhtikuuta 2006

San Valentin


Valkoviinilinjalla jatketaan: tällä kertaa vuoron saa Espanja ja Torres San Valentin (puulaakin tuotenumero 007505). Hintaa 7,50 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Onko puolimakea espanjalainen parempaa kuin aiempi kuiva unkarilainen?

I: Makea ensimaku, rypäleinen, helposti tunnistettava maku. Ei mikään maata mullistava valkkari - menettelee tämän kerran, mutta tuskin jää mieleen sen kummemmin. Näitä mahtuu kymmenen tusinaan, valitettavasti. "Ihan kiva".

Ä: Kurkkua kaihertava jälkimaku mietityttää: mikä on tämän viinin tarkoitus? ei ainakaan erikoisuudellaan yllättää. Mitäänsanomaton maku. Tämän viinin kanssa juustokin menee hukkaan.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7.
Ä: 7½.



Vinkki: Jos viinin valinta tuottaa paikallispuulaakissa ongelmia etkä halua vaivata henkilökuntaa, tee näin: kävele viinihyllyn eteen, sulje silmäsi ja tunnustele mielessäsi, mikä väri ja maku tulevat ensin kielelle. Ota askel viinhyllyä kohti ja avaa silmäsi - mikä viini on edessäsi? Ota se ja luota vaistoosi ;)

torstai 6. huhtikuuta 2006

Riverview

Ä meni pieneen paikallispuulaakiin selvin suunnitelmin: illalla lasten nukahdettua voisi viettää kynttiläillallista kiinalaisten kevätkääryleiden, hyvän viinin ja I:n kanssa. Suunnitelmansa hän kertoi puulaakin myyjälle ja täti silmälasinsa nenälle laitettuaan antoi Ä:lle tämän pullon: Riverview Gewürtztraminer (puulaakin tuotenumero 581287). Hintaa Unkarin valkoisella on 7,05 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: Tuoksahtaa kuin White Water Lily. Äärettömän kuivaa. Todella. Tuntuu kuin kuivuisi kieleltä samantien?! Rypäleen aromi hyvin pinnassa, siitä pisteitä. Muuten ei miun maun mukkaan.

Ä: Kuis ollakaan; viinipullo avattiin ja hyväksi todettiin ja se nopeasti hupeni. Kevätkääryleet jääkööt myöhemmin herkuteltaviksi.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 10-.



Vinkki: Älä masennu vaikkei suuret (viini)suunnitelmat toteudukaan... "Parempi viinilasi omassa kädessä kuin kymmenen vieraan"...

tiistai 28. maaliskuuta 2006

Jacob's Creek Chardonnay

Valkoviinihyllystä pienessä paikallispuulaakissa I löytää tutun nimen, johonka hän on tottunut luottamaan, kun kyseessä on punaviini. Jacob's Creek Chardonnay vintage 2004 (puulaakin tuotenumero 008164). Hintaa kengurumaan tuotteella on 8,95 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Hauska tappa vanha tuttu... vai miten se nyt menikään?

I: Kevyt tuoksu leijailee pullosta. Hempeän keltainen juoma. Maistuu... muuten aika kevyeltä. Toinen lasillinen vahvistaa ensimmäisen aistimuksen. Oikein maukas ollakseen kuiva! Ennakko-odotus oli varovaisen positiivinen, mutta todellisuus yllättää enemmän: tämä on todella hyvää ollakseen kuivaa valkkaria! Päivän positiivisin asia :)

Ä: Tässähän tämä maistuu siinä missä muutkin. Itse asiassa oikein maistuvaa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9-.
Ä: 9.



Vinkki: Ruoanlaiton ei tarvitse olla perustylsää pakkokokkaamista. Nyt maisteltu Jacob's Creek Chardonnay soveltuu oikein mainiosti, kuten moni muukin valkoviini, kokin juomaksi - ja vaikkapa tilkkanen sinne ruoan sekaankin...

I:n jälkikirjoitus: luomuhernekeitto, aito ruisleipä (ei siis mikään "moniviljaruisleipä") + lisäaineeton voi sekä lasissa Jacob's Creek Chardonnay... mmmm, hernekeiton nauttimisestakin voi löytää uusia ulottuvuuksia.

Grand Sud Merlot


Vielä löytyi pienestä paikallispuulaakista viinihyllyn kulma, jota I ei ollut kolunnut. Sieltä löytyi tämä Grand Sud Merlot 2004 (puulaakin tuotenumero 005456). Ranskattaren hinta on 5,94 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Tuottajan mukaan puolen vuoden säilytys olisi taannut optimituloksen, mutta * Pieni Viiniblogi * ei jouda odottelemaan...

I: Tuoksu korkissa tuo mieleen kohoavan pullataikinan... aah! maku on hyvin hyvin rypäleinen ja mukavasti "merlot" eli persoonallinen. Aiheuttaa oitis tykytystä otsalohkossa: nousee nousee... hyvin maukas myös pidempään juodessa. Not bad at all! but univiini ;) jos tätä tarjoilee kutsuilla, voi olla varma että vieraat pilkkivät pian... eikä nyt kyseessä ole se-talvinen-hengenlähtörituaali-heikoilla-jäillä... sedät ei jaksa...

Ä: Multainen tuoksu. Paksu maku. Viipyilevä jälkimaku. Illan hämärtyessä, kynttilöiden valossa, kiireisen päivän päätyttyä, tämä viini antaa vapauden rauhoittua ja syventyä syvimpiin aatoksiin. Hyvää yksin, parempaa kaksin, vaan suuremmalle joukolle valitsisin toisen viinin. Hetki on tässä ja nyt. Nauttikaamme siis.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8+.
Ä: 8+.



Vinkki: Jos ei nukuta, nauti Grand Sud Merlot tai Paavo Väyrysen kirja "On muutoksen aika", kumpikin maksaa reilut 5 euroa. Eroa näillä unilääkkeillä on sen verran, että Grand Sud Merlotista jää hyvä jälkimaku...

lauantai 18. maaliskuuta 2006

Kirsikka

* Pieni Viiniblogi * ei yleensä seuraa viinisuosituksia tms. mutta nyt teimme poikkeuksen: olemme kehuneet aiemmin Juustoportin valmistamaa Brandy-pähkinäjuustoa vallan erinomaiseksi makupalaksi viinien nauttimisen ohessa. Löysimme sattumalta ruokakaupan juustohyllyltä pienen paperilapun, jossa on Juustoportin omat viinisuositukset juustoilleen. "No kokeillaan", tuumittiin ja puulaakista Kirsikka Väkevä Viini (puulaakin tuotenumero 003365) ostoskassiin. Hintaa 6,11 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: No johan myrkyn lykkäs (nuuh nuuh!)... tuoksu on kuin teinijuoma number onessa (silloin joskus kauan kauan sitten 80-luvulla...) eli Cherry Vodkassa. Ja maku... heh heh... on sitä samaa. Menee tämän kerran mutta otanpa juustoa palasen... mmm, juustohan on yhtä hyvää kuin ennenkin... (klunk) Kirsikka peittää brandy-pähkinän aromin melko täydellisesti!? eihän tämä voi olla totta. Toistetaan testi kuten kunnon testeissä kuuluukin tehdä; kyllä, sinne katosi juusto kuin voi Saharaan... kyllä nyt ovat menneet Juustoportilla viinit väärään kurkkuun tätä lappusta tehdessä? Kirsikka sinällään on... kirsikkainen. Eli väkisinkin tulee mieleen likööriesanssit sun muut keinotekoiset aineet. Valmistajana Lignell & Piispanen. No eipä ole Kirsikka kauas puusta pudonnut. Mitä tekemistä tällä on viinien kanssa? hyvä kysymys. Ehkä yhtä paljon kuin aiemmilla tilaviineillä, Paitsi että nyt on Uskottavuusongelma raaka-aineen suhteen. Ei sytytä uusintakokeiluun, paitsi ehkä puistokemistinä toisessa elämässä.

Ä: Tuoreet kirsikat, kirsikkakonvehdit (Mon chèri), kirsikkalikööri...toiveet olivat suuret mielikuvien mylläkässä, vaan pettymys oli sitä suurempi. Keinotekoinen maku jäi polttelemaan kitalakeen toviksi ja tuntui, että ihana juusto jäi tässä liitossa alakynteen. Tästä kokemuksesta oppineena; juusto juustona ja väkevä viini viininä. Ja sitä kuuluisaa vaistoa kannattaa kuunnella ja sen mukaan toimia, joten suositteluiden mukaan toimimisen voi jättää muille. Kirsikan maun pilaamisesta pitkä miinus.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6+.
Ä: 6-.



Vinkki: Älä usko suosituksia (älä siis usko meitäkään ;)