Ribes Viherherukkaviini

Kotimaan kierroksemme päättää Lepaan Viinitilan Ribes Viherherukkaviini. Hintaa 10,30 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Vieläkö Jameksen lahkeet lepattavat kotimaisen tilaviinin edessä?

I: Kullankeltainen, makea tuoksu. Myös maku on makea, pehmeä ja miellyttävä suutuntuma. Herukka herahtaa kielellä, juuri kuten sen kuvittelisikin. Huomattavasti happamampiakin herukkaviinejä on tullut maisteltua.
Tämä on erinomainen, tasapainoinen kokonaisuus, viileänä. Suosittelen.

Ä: Uh, mikä happamuus! Kurkkua karhentaa, kieltä kuivattaa. Muutaman kulauksen jälkeen, viinin lämmetessä lasissa, maku tummuu, tasapainottuu.
Savujuuston kera kääntyy kohtuullisen hyväksi.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 8½.


Vinkki: Ilman silmälaseja viini menee paremmin päähän. Näin on.

Päivänsäde

Viiniharrastajan on joskus vaikea vakuuttaa lähipiiriään harrastuksensa erinomaisuudesta, niin meidänkin. Mutta aina kannattaa yrittää - sen verran hyvästä harrastuksestahan tässä on kyse ;)
Valitsimme sukukokoukseen viemiseksi hunajaviinin, jonka nimi on Päivänsäde. Tampereelta tulee hän, siis Teiskosta. Hintaa emme voi kertoa nytkään em. syistä (kts. Tyrni arvostelu), mutta tilavuutta on 0,75 litraa. Kannattiko juottaa sukulaisia, joita kutsumme tässä yhteydessä S-Teamiksi, vai olisiko pitänyt kaataa kaikki parempiin suihin eli omiin?

S-Team: Pehmeän hunajainen maku siivitti suvi-illan muisteluihin. Elokuun illan hämärässä, kuikan ääntä järveltä kuunnellessa, tämä viini oli upea elämys.
Luonnehdintoja: pehmeä, hunajainen, ei liian makea, suloisen sointuva suviyöhön.

Arvosana (asteikolla 4-10):
S-Team: 10.


Vinkki: Olisi pitänyt ostaa useampi pullo, myö jäätiin ilman, kun sukulaiset kaatoivat lasinsa täyteen. Hyvä niin, sillä annettu arvosana taitaa edesauttaa harrastuksen leviämistä...

Lepaan Helmeilevä Omenaviini

Ei mikään Miss Farkku Suomi, vaan Lepaan Helmeilevä Omenaviini se meillä täällä tänään tarjoilee itseään tykö. Hintaa on 9,50 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Onko omena kypsä poimittavaksi?

I: Kirkkaankeltainen. Tuoksussa tuoretta simaa ja häivähdys tervaa. Maku yhtä aikaa makea sekä hapahko. On tässä omenaakin au naturel; ero "perinteisiin" omppujytiin on maun luonnollisuus - esanssista ei ole tietoakaan.
Tässä maistuu nimenomaan kotimainen syyslajike (?), se-vaalenkeltainen-kirpeä-mikä-sen-nimi-on? joka tuo mieleen lapsuuden omenat naapurin puusta, luvan kanssa tietysti. 1980-luvun alkupuolella ne omenat lähtivät sitten iltahämärissä ilman lupaa... saanhan syntini anteeksi näin jälkikäteen, naapuri rakas ;)
Miellyttävä juotava jääkaappikylmänä ja pienen suolapalan kera, esim. lohi-sinihomejuustopiirakan kanssa erinomaista. Parasta omenaviiniä, mitä olen suuhuni koskaan laittanut ja niitä on totta vie tullut muutamaakin maisteltua.

Ä: Kuulas, kirpeähkö alkutuntuma. Vahva omenan maku. Jälkimaussa tasapainoisuutta, pyöreyttä ja täyttävyyttä.
Kepeä olo päässä, mieli keveä. Tämähän on suorastaan loistava seurustelu/keskusteluviini!

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10.
Ä: 10-.


Vinkki: Kotimaista omenasatoa kuorittuna ja viipaloituna keitetään pehmeäksi kattilassa noin 15-20 minuuttia.
Jäähdytetään omenaviipaleet, ensin kattilassa lieden syrjällä ja yön yli jääkaapissa.
Tarjoillaan seuraavana päivänä Iittalan Ultima Thule juomalasista siten, että lasin tilavuudesta puolet on omenaa ja toinen puoli jääkaappiviileätä Lepaan Helmeilevää Omenaviiniä.
Voi nauttia lusikalla tai vaikkapa juomalla nesteet ensin päältä...


p.s. Lepaan kotisivuja jos oikein tulkitsimme, niin tämä viini maksaa nyt "vain" 7,25 euroa!
Joskus hinnat menevät näemmä näinkin päin :)

Tyrni

Tampereen takamailla Teiskossa toimiva Teiskon Viini on tehnyt tämänkertaisen tilaviinin, jonka nimi on yksinkertaisesti Tyrni. Hintaa on muistikuvan mukaan "noin 10 euroa" (valitettavasti kuitti katosi jossakin kesälomamatkan hellevilvoittelussa ties minne eikä hintaa löytynyt Teiskon Viinin kotisivuiltakaan) ja tilavuutta on takuuvarmasti 0,75 litraa. Kannattaako lähteä ulkomaille Teiskoon toistekin? Lue.

I: Etiketistä ensin pitää sanoa, että se jatkaa jaloa suomalaista etikettitaidetta; 1970-luvun Pöytäviinasta 2010-luvun Tyrniin on suora jatkumo. Ajaton, tavallaan karu, mutta puhuttelee. Ei mitään hässäköitä tai krumeluureja, vaan graafisen simppeli. Rohkea. Tyrni mikä tyrni. Tästä voisi tulla etikettikeräilijöiden klassikko vuosien päästä.
Sitten itse juomaan: väkevä, tyrni tuoksu. Kullankeltainen. Makea ja samalla eksaktisti hapahko ensimaku. Myös tietynlainen kuivuus pistää suuta hieman mutrulle. Tuntuman vivahteikkuus miellyttää ja pistää maistelemaan lisää.
Enemmän nautittuna vie kielen mennessään, samoin itsekritiikin. Toisin sanoen löysyttää kravatin, auttaa sosialisoitumaan kanssaihmisten kanssa mm. tarjoamalla hyvän puheenaiheen itsessään. Alkuillan muodollisuus vaihtuu sujuvasti loppuillan iloisuuteen.
Oikein hyvä juoma tunnelmallisiin illanistujaisiin tai yksin nautiskeluun.
Jos pitäisi valita kolmen kotimaisen tilaviinin SpecialTrio, niin se olisi: Kultaviini, Lakkaviini ja tämä Tyrni :)

Ä: Alkutuoksussa muovia, hunajaa, hillaa ja vatukkaa. Väri kuulaan keltainen. Maussa jännä kontrasti tyrnin kirpeyttä ja hapokkuuden voimakkuutta. Viini vallan mainio, mutta pullon esteettisyydessä vähän moittimista; askeettinen sekä hieman rytyssä.
Humalatilan noustessa myös makuelämys kohoaa :)

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 10.
Ä: 10.


Vinkki: Kehittelimme kesäisen ja kotimaisen sangrian viininmaistelun lomassa:
1/3 Lepaan Liereä puolikuivaa omenasiideriä
2/3 Teiskon Viinin Tyrniä
Tarjoillaan viilennettynä.

Omenasiiderin aromit hyökkäävät tyrniviinin "yli". Aromien tasoittuessa tyrni ottaa tilansa. Hyvä juoma helteiseen kesään.

Kostian Kutsu

Syyskuun toinen kotimainen on Rönnvikin Viinitilan valmistama Kostian Kutsu, puolikuiva ruokaviini. Hinta 0,75 litran pullolla on 9,70 euroa. Kuulemmeko mustaherukan kutsun?

I: Hapahko tuoksu tuo mieleen Bilteman vedenkestävän puuliiman (on muuten erinomainen liima puutöissä, näin sivumennen sanoen). Taustalla häivähdys tummaa herukkaa. Makea, marjainen maku, joka pistää hiukan irvistämään. Väkevää. Jälkimaku mukavan neutraali ja houkuttaa maistamaan toisenkin kerran. Kuin ylivuotinen herukkamehu mummolan maakellarin hyllyltä - ei niin paha, etteikö jotain hyvääkin - pää täynnä aurinkoisia lapsuusmuistoja :)

Ä: Vahva, tumma, herukkainen maku. Niin vahva, että hivenen karhentaa. Lämpö laskeutuu kehoon, rentous valtaa mielen.
Seurusteluhetkiin tästä viinistä ei ole, mutta syvän mielen rauhan kyllä antaa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 9-.


Vinkki: Syyskuun keltapunavihreistä vaahteranlehdistä saa kauniita viinilasin alusia :)

Packalén Aronia-Variksenmarja

Syyskuuta mennään ja kerätään kotimaiset marjat pulloihin. Aloitetaan otos kotimaisista tilaviineistä Lepaan Viinitilan Packalén Aronia-Variksenmarjaviinillä. Hintaa juomalla on 10,30 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Miltä kesä maistuu?

I: Tiukka, mokkamainen tuoksu. Hapahko, marjainen maku. Makeutta jälkimaussa. Vaatii seurakseen syötävää, mielellään hapahkoa ja hivenen makeaa; tulee mieleen täysruokosokerilla marinoidut kalkkunan fileet sinihomejuustokuorrutuksella, tuoreiden kotimaisten luomujuuresten kera.
Maku vahvenee lämmetessään ja terävyys taittuu.
Kelpo viini ruokailuun.

Ä: Karvas alkumaku, tahmeakin. Hapokkuus jää kielelle. Kaipaa jotain naposteltavaa, juusto käy hyvin.
Herää kysymys: löytyykö viinistä kaiken prosessin jälkeen marjojen vitamiineja? Tätä kysymystä pohtiessa lasi hupenee.
Viinin lämmetessä myös maku pehmenee. Hyvä niin.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8+.
Ä: 8½.


Vinkki: 1970-luvulla mainostettiin kotimaan matkailussa rengasmatkailua, siis kiertämistä paikkakunnalta toiselle renkaan muotoisella reitillä, jonka alku- ja loppupää oli oma kotipaikka.
Samaa voi tehdä myös 2010-luvulla, kun kiertää suomalaisia viinitiloja :)

* Pieni Viiniblogi * täytti 5 vuotta 2005 - 2010

Onko kukaan huomannut, että * Pieni Viiniblogi * täytti hiljattain 5 vuotta?
Emme mekään, mutta nyt tilanne on korjattu ja on yhteenvedon aika menneistä vuosista ja viineistä.


Ensin kylmää tilastotiedettä,
jota webmasterimme on pitänyt - siitä hänelle tässä julkinen

Kiitos!

Kiitos myös teille :) t. webbari.




* Pieni Viiniblogi *
ja viisi ensimmäistä vuotta:

165 viiniarvostelua;
76 kpl punaviiniä,
64 kpl valkoviiniä,
5 kpl kuohuviiniä,
1 kpl aromatisoitu viini,
7 kpl hedelmäviiniä,
12 kpl tilaviiniä,
joista
27 kpl luomuviinejä,
11 kpl reilun kaupan viinejä,
2 kpl tilausvalikoimaa.

Yhteensä:
85,225 litraa.
1310,44 euroa.

Arvosanojen keskiarvo (asteikolla 4-10):
I: 9-.
Ä: 9.

Arvostelumäärät vuosittain:
1. vuosi: 53 kpl.
2. vuosi: 24 kpl.
3. vuosi: 34 kpl.
4. vuosi: 30 kpl.
5. vuosi: 24 kpl.

Ensimmäinen arvostelu:
9.8.2005.


I: Viisi vuotta on mennyt nopeasti. Ilman kirjanpitoa ei uskoisi, kuinka monta viiniä ja euroa on mennyt - harrastus se on tämäkin ja harrastukset tunnetusti maksavat, enemmän tai vähemmän.
Paljastettakoon tässä, ettemme Ä:n kanssa juoneet juurikaan viinejä, ennen tätä... ja sen kyllä huomaa tuosta tilastostakin; ensimmäisenä vuonna on vedetty oikein kaksin käsin kunnon pohjaa harrastukselle :)

Ä: Näinhän se on kirjallisuudenkin kanssa: ensin hoidetaan kirjahyllyyn vauhdilla jotain opuksia ja sitten vauhti hidastuu, kun alkaa oppimaan, mitä kannattaa kerätä ja mistä tykkää :)
Alussa oli Ä, lasi ja punaviinipullo. Ja irvistys. Liian vahvaa, tummaa, polttavaa. Vuosien kuluessa punaviini on alkanut kiehtomaan. Vivahteita löytyy enemmän kuin valkkareista.
Kannattaa uskaltaa maistella - voi yllättää itsensä. Näin on Ä oppinut :)


Vinkki: * Pieni Viiniblogi * aikoo jatkaa toisetkin viisi vuotta tai niin kauan, kunnes tohtori toisin määrää...

Ja Kiitos jo etukäteen lahjaviineistä - voitte toimittaa ne webmasterillemme (yhteystiedot saa maililla, katso sivun vasen alalaita), hän on luvannut toimittaa ne meille :)

Cono Sur Cabernet Sauvignon Carmenere 2008

Pohjoistuulen myötä meille saapui myös wanha, tuttu polkupyöräjuoma Cono Sur Cabernet Sauvignon Carmenere. Tätä luomujuomaa ei saa puulaakista (miksi ei?), mutta * Pieni Viiniblogi * kiittää taas ystävällistä lukijaamme, joka halusi sen lahjoittaa. Juoma on tuotu ulkomaan matkailun oheistuotteena. Erikoista tässä pullossa on luonnonkorkki, joka on painettu hieman normaalia syvempään ja sinetöity vahalla - näin oli myös edellisessä vastaavassa fillarijuomassa.
Otetaas taas... pyörää sarvista ja käydään maistamaan, vieläkö meno maistuu?

I: Voimakas tuoksu, jossa aivan selvästi Cabernet Sauvignon yhdistyy johonkin happamaan, paksuun... aroniaa, sammunutta savusaunaa, SM-liigan läpikäynyttä jääkiekkomolarin hanskaa. Johan on sekoitus.
Hieman vetinen maku, selkeä Cabernet Sauvignon sekoittuu katkeromaiseen jäykkyyteen. Aavistus etikkaista puraisua jälkimaussa. Kuin ylikäynyttä variksenmarjamehua.
Maku selkeytyy viinin lämmetessä. Cabernet Sauvignon tulee vielä paremmin esille ja tunkkaisuus jää taustalle.
Pakko sanoa rehellisesti, että parempiakin punaviinejä on tänä vuonna juotu. Pettymyksen tunteelta ei voi välttyä, kun muistelee viime joulukuun maistelua.

Ä: Niin on viini samettinen, kuin elokuun lempeä ilta. Maistuu viini makealta, kuin rakkaan suudelmilta.

Hyvä on tässä olla, kiireettä istua vain.
Kun on viiniä lasissa ja suudelman I:ltä sain.

* Ä:n runo I:lle, elokuun iltana 2010 *

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8.
Ä: 10.


Vinkki: Takkia niskaan ja kaulahuivia kaulaan aamuisin, ainakin. Kesä meni jo.

Savia Viva Familia 2009

Vihdoinkin elokuu ja viileämmät tuulet... ei heinäkuun helteitä olisi jaksanut ilman valkkareita, joista yhden luomuviinin saimme sentään arvosteltua: Savia Viva Familia (puulaakin tuotenumero 582567). Hintaa on 7,98 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Lähtikö jano, saapuiko viileys ja ennen kaikkea - maistuiko?

I: Sainko lasiini El Tiempo Semisecoa? Tuttu sitruunan, rusinan ja happaman makuyhdistelmä tervehtii kieleni makunystyröitä. Pakko se on uskoa, että tämä on Savia Viva Familia-viiniä (mikä mielestäni todistaa sinikorkkisen Tiempon olevan hintaansa ja mainettaan parempi viini). On toki olemassa parempiakin valkoviinejä kuin tämä, mutta: hinta suhteessa luomulaatuun ei ole niin paha, etteikö tätä joisi mieluummin kuin ottaisi turpaan junttilan nakkikioskilla.
Kesämökillä illan hämärtyessä, radiosta hiljaisella äänenvoimakkuudella wanhaa bluesia... yes, tämä viini on myös 60's soulia...

Ä: Saippuamainen tuoksu, ehkä jasmiinia ja orkideaa mukana. Maku yllättää: kitkerähkö alkumaku pyöristyy raparperin happamuudeksi.
Ei, tätä ei voi sanoa hyväksi viiniksi, vaikka luomun ansiosta haluaisikin. Viinin lämmetessä lasissa, maku pehmenee. Muttei tarpeeksi.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 8+.


Vinkki: Helli kultivoituneita makuhermojasi joskus myös viineillä, joihin et selvinpäin koskisi mistään hinnasta.
Varo! Saatat yllättyä jopa positiivisesti...

Seriti Merlot 2008

Ei näitä helteitä jaksaisi, jos ei jääkaapissa olisi viileää valkkaria... *hups* arvosteltavat viinit ovat hävinneet kaapista kuin vaisvihkaa ;) No onneksi on edes yksi pullo punaista jäljellä: Seriti Merlot (puulaakin tuotenumero 451777). Hintaa 8,48 euroa ja tilavuutta 0,75 litraa. Miten kävi Etelä-afrikkalaisen viileän pantterikuosisen punkun Suomen helteisessä suvessa?

I: Mokkaa, hiivaa, tummapaahtoista kahvia tuoksussa. Sinihomejuustoa ensimaussa, vivahtaa UralMoccaan. Erikoinen ollakseen merlot!
Lähetessä huoneenlämpöä tästä Seritin mausta löytyy myös vatukkaa ja aavistus herukkaakin.
Hinta/laatusuhde vähintään kohdallaan. Prosentteja tiukat 14. Luulisi olevan takakireää viiniksi, mutta ei: nousee pehmeästi kuin iso Citroën makuulta.

Ä: Utuinen, pehmeä, savuinen. Maussa pihkaa, tervaa ja kytösavua. Jälkimaku viipyilevä ja lämmin.
Ihan hyvä viini pitkän tauon jälkeen.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 8½.


Vinkki: Miten helteellä saa nukuttua yönsä viileissä lakanoissa?
Laittaa noin tuntia ennen nukkumaanmenoa sänkyyn peittojen alle jääkaappiviileitä viinipulloja... pullot kannattaa tietenkin nostaa sängystä pois ennen nukahtamista, jottei aamulla ole selkä kipeänä ;)

Black Tower Rivaner hanapakkaus

Mikäs se onkaan kesällä mukavampaa kuin kokoontua porukalla yhteisen viinin äärelle? Ä johdatti ystävänsä, kutsuttakoon heitä tässä vaikka yhteisnimellä V-Team, viininmaistelun saloihin. Ja viininä oli Black Tower Rivaner, hanapakkauksessa (puulaakin tuotenumero 007932). Hintaa laatikolla on 27,90 euroa ja tilavuutta tasan kolme litraa.
Maistuiko saksalainen valkkari yhtä hyvälle kartonkiin pakatusta muovipussista kuin lasipullosta armon vuonna 2005?

V-Team: Hedelmäinen, kevyt.
Rypäleinen, hento, viehkeä, pehmeä.
Laaja kuin aukea Pohjanmaa, levenee kellohelman tavoin, pyörähtää päähän lailla elämänpyörässä juoksevan alastoman ihmisen. Ehkä hieman liian makea? Mukavan hedelmäinen :)
Maku pyöreä, kestää kielellä ikään kuin kuplisi, kestävä pitkä jälkimaku. Erittäin suositeltavaa vaativaan maisteluun.
Tuoksussa seljankukkaa, limettä. Maku makeahko, sitrusmainen, vaniljaa, hunajaa sekä rusinaa. Helposti nautittava seurusteluviini.

Ä: Maussa terävyyttä, iskevyyttä, rosoisuutta, sitruunaa. Olo pirteä, humiseva.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
V-Team: 8+.
Ä: 9.


Vinkki: Eväsretkelle viini kannattaa pakata kylmälaukkuun, muttei suinkaan pohjimmaiseksi kylmäpatruunoiden viereen tai päälle, vaan kaiken päällimmäiseksi. Näin viini ei jäähdy liikaa, mutta on selkeästi ulkoilmaa viileämpää ja ennen kaikkea helposti saatavilla - vaikka kesken menomatkan ;)
Viilentäminen saattaa onnistua myös laittamalla viini rantaveteen, mutta onko retkipaikalla järveä tai meren rantaa? Toisekseen veden lämpötila lähenee kesäaikoina +20 Celsiusta ja ylikin, joten lämpöä on selkeästi liikaa, jotta viini maistuisi raikkaalle.
Tosi sissihän ei mitään viilentele, mutta me emme sitä suosittele kuin äärimmäisessä hätätapauksessa :P