lauantai 18. maaliskuuta 2006

Kirsikka

* Pieni Viiniblogi * ei yleensä seuraa viinisuosituksia tms. mutta nyt teimme poikkeuksen: olemme kehuneet aiemmin Juustoportin valmistamaa Brandy-pähkinäjuustoa vallan erinomaiseksi makupalaksi viinien nauttimisen ohessa. Löysimme sattumalta ruokakaupan juustohyllyltä pienen paperilapun, jossa on Juustoportin omat viinisuositukset juustoilleen. "No kokeillaan", tuumittiin ja puulaakista Kirsikka Väkevä Viini (puulaakin tuotenumero 003365) ostoskassiin. Hintaa 6,11 euroa ja tilavuus 0,75 litraa.

I: No johan myrkyn lykkäs (nuuh nuuh!)... tuoksu on kuin teinijuoma number onessa (silloin joskus kauan kauan sitten 80-luvulla...) eli Cherry Vodkassa. Ja maku... heh heh... on sitä samaa. Menee tämän kerran mutta otanpa juustoa palasen... mmm, juustohan on yhtä hyvää kuin ennenkin... (klunk) Kirsikka peittää brandy-pähkinän aromin melko täydellisesti!? eihän tämä voi olla totta. Toistetaan testi kuten kunnon testeissä kuuluukin tehdä; kyllä, sinne katosi juusto kuin voi Saharaan... kyllä nyt ovat menneet Juustoportilla viinit väärään kurkkuun tätä lappusta tehdessä? Kirsikka sinällään on... kirsikkainen. Eli väkisinkin tulee mieleen likööriesanssit sun muut keinotekoiset aineet. Valmistajana Lignell & Piispanen. No eipä ole Kirsikka kauas puusta pudonnut. Mitä tekemistä tällä on viinien kanssa? hyvä kysymys. Ehkä yhtä paljon kuin aiemmilla tilaviineillä, Paitsi että nyt on Uskottavuusongelma raaka-aineen suhteen. Ei sytytä uusintakokeiluun, paitsi ehkä puistokemistinä toisessa elämässä.

Ä: Tuoreet kirsikat, kirsikkakonvehdit (Mon chèri), kirsikkalikööri...toiveet olivat suuret mielikuvien mylläkässä, vaan pettymys oli sitä suurempi. Keinotekoinen maku jäi polttelemaan kitalakeen toviksi ja tuntui, että ihana juusto jäi tässä liitossa alakynteen. Tästä kokemuksesta oppineena; juusto juustona ja väkevä viini viininä. Ja sitä kuuluisaa vaistoa kannattaa kuunnella ja sen mukaan toimia, joten suositteluiden mukaan toimimisen voi jättää muille. Kirsikan maun pilaamisesta pitkä miinus.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 6+.
Ä: 6-.



Vinkki: Älä usko suosituksia (älä siis usko meitäkään ;)

perjantai 17. maaliskuuta 2006

Tunturin Unelma

Tilaviineily lapin (marja)mailla jatkuu: Tunturin Unelma (by Tunturi-Lapin Marja ja Vesi Oy) maksaa 11 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Tuliko unelmasta totta?

I: Marjaisan makuinen, mieto. Ei yhtään "perinteisen viinin" makuinen - johtuneeko käytetyistä raaka-aineista? Kaarnikkaviini, lukee etiketissä. 12 %. Polttelee kurkussa. Mukiinmenevä, vaikkakin hieman persoonaton; jään kaipaamaan tömäkämpää jälkimakua joka toisi tälle viinille sen "viimeisen voitelun".

Ä: Muistot vievät tunturin kupeelle, laavulle, kostean kanervikon tuoksuun. Vaivaiskoivun oksat rätisevät nuotiossa. Nokipannukahvia, kourassa mustikoita ja kaarnikoita. Vahva muisto vahvasta viinistä.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 8½.



Vinkki: Kuksasta maistuu myös viini :) joten muista ostaa myös viinille omansa, kun poikkeat kuksakaupoille.

torstai 16. maaliskuuta 2006

Poroviini

"Ja nyt... tadaaa: Tilaviini lapista! Grande illuzione!" tätähän ei uskoisi ellei omin silmin näkisi...? kyllä; lapissakin tehdään viiniä, mutta millaista? se selviää nyt kun vuorossa on Poroviini / Reindeer Wine by Tunturi-Lapin Marja ja Vesi Oy. Hintaa tällä mustikkaviinillä on 12 euroa ja tilavuutta pullossa tutut 0,75 litraa. Mutta loppuvatko tähän yhtäläisyydet puulaakin tuotteiden kanssa?

I: Whoa! mustikkaviiniä... erittäin neutraali, mieto tuoksu. Samaten maku; kyllä tässä mustikka maistuu, mutta lähinnä jälkimakuna. Hyvin juotava, ei pistä vastaan kuten esim. Chardonnay (pisteet kotiin ;) 12% hiipii ylös huomaamatta ja itsetehdyt karjalanpiirakat ovat oikein mukava lisuke tälle viinille. Mustikka kyllä laittaa ajatuksia liikkeelle joka suuntaan: kotimainen raaka-aine, terveellisyys todistettu jo useasti, toimii viininäkin näemmä hyvin... voisiko jopa puhua merlotin kotimaisesta vastineesta, mitä tulee persoonalliseen makuun??? hmm... Kaikkiaan Erittäin Positiivinen Elämys.

Ä: Kotikonnuille haikailu sai muistot ryöppyämään pintaan ja viinilasin pinta vajeni muistelujen syvetessä. Tuoksun korkkisuus (vaikka pullo omaakin kierrekorkin) ja alkumaun väkevyys vaihtuvat pehmeän mustikkaisuudeksi. Plussaa erittäin hyvästä asiakaspalvelusta! Viinimestari oli tavattavissa seinän takana ja maisteluihin oli mahdollisuus.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½.
Ä: 9+.



Vinkki: Sananlasku sanoo jotakuin näin: "Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan" ja * Pieni Viiniblogi * sanoo, että ei kannata mennä jäämerelle asti viinihakuun, vaan pysähtyä jo hieman jälkeen napapiirin... ;) Eli matkalle voi olla monta syytä, mutta Aina Kannattaa Pysähtyä kun eteen tulee tilaviinimyymälä ja tutustua valikoimaan ennakkoluulottomasti.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2006

Hardys Bin

Tervehdys Rakkaat Lukijat! * Pieni Viiniblogi * kävi ex-temporematkalla "jossain päin Suomea" ( kuten termi kuului kultaisella 1970-luvulla radiossa) paikallisviinejä hamstraamassa. Mutta ennen niitä hoidellaan pois päiväjärjestyksestä (arvostelu, joka tehty ennen ko. matkaa) paikallispuulaakin punaviini Hardys Bin 343 (puulaakin tuotenumero 444577). Hintaa oli viivakoodissa 5,71 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Kuinka pitkälle pötkikään tämä kengurumaan kasvatti?

I: Vaatimaton pullo ja niin on sisältökin; taas "jouluviini" mielessä :( ei mikään klassikko (oli lopulta viikon avattuna viileäkaapissa). Etiketin suunnittelijoilla ollut tavallistakin harmaampi päivä duunissa? niin on mitäänsanomaton ulkoasu saatu aikaiseksi. Jos nyt oikein pinnistän positiivista sanottavaa, niin se on: menee päähän.

Ä: Pieni huppeli läpi viikon - vain muutaman kulauksen voimin. En suosittele. Päänsäryn alku takaraivossa ei houkuttele toiste tätä viiniä ostamaan.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7-.
Ä: 7½.



Vinkki: Viinilasia ei kannata pestä astianpesukoneessa. * Pieni Viiniblogi * havaitsi "maku- ja hajuvääristymää" kun maisteltiin samaa viiniä sekä konepestystä lasista että käsinpestystä. Käsinpesussakin kannattaa suosia pientä pesuainemäärää, joka mielellään on myös mallia "Eko" ts. pesuaine ei sisällä petrokemian ainesosia.

lauantai 18. helmikuuta 2006

Chaubinet 2004


"Pieni on kaunista...", tuumasi I pienessä paikallispuulaakissa ja käteen tarttui vanhan mantereen Cháteau Chaubinet 2004 (puulaakin tuotenumero 005286). Hintaa on 4,90 euroa ja tilavuus lilliputilla 0,375 litraa. Maasta se pienikin ponnistaa, sanoo sananlasku, mutta päteekö sama tähän punaviiniin?

I: Alkumaku rasvainen - kuin sulatettua voita?! sitten makuna klassinen yökötys "jouluviinin" malliin... kuin verta; syvänpunainen ja raudan makuinen... yöh. Onneksi pieni pullo. Bordeaux - niin tietenkin! nimestä on tullut jo liki synonyymi huonolle punkulle. Merlot lukee etiketissä, vaan eipä nouse esille alkua enempää.

Ä: Runebergintorttu ei ole mikään tavallisin punaviinin kaveri. Mutta mitäpä yhdistelmiä ei Ä kokeilisi ja näin makunystyröitään kauhistuttaisi. Juu ei, ei toimi näin, mutta ei myöskään viini yksinään. Kitkerähkö jälkimaku antaa aistimuksen, että pitäisi sylkäistä --- eikös ne ammattilaiset niin teekin? Ä ei itseään moiseen kastiin luokittele, joten kiltisti nautiskelee lasillisen loppuun. Ei kiitos enempää.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7.
Ä: 7+.



Vinkki: Hiihtolomalla afterski-snobismit rinneravintoloineen kannattaa jättää muille ja suunnata omille poluille; sukset jalkaan, reppuun patonkia ja hyvä punaviini. Hiihdä ja löydä aurinkoinen tuulensuoja luonnosta, istu kannonnokkaan tai kivelle ja nauti eväistä. Yksinkertaista mutta totta.

lauantai 11. helmikuuta 2006

Luna Negra

Ä:tä on himoittanut jo monta kertaa pienessä paikallispuulaakissa tämä pullo: Luna Negra Merlot (puulaakin tuotenumero 457277). Hinta on 5,98 euroa ja tilavuus tuttu 0,75 litraa. Kannattiko pihtailla kuukausia? palkitseeko odotus Ä:n? vastaus ohessa.

I: Ensituoksu antaa vinkkiä aromillaan, että nyt on luvassa jotain keskinkertaisuudesta poikkeavaa... ensikulaus oikein maukas, mausteinen. Aavistus kanelia ja muskottia. Jälkimaku hieman homeiseen vivahtava. Useamman kulauksen jälkeen pitää edelleen mielenkiintoa yllä - ei huippukamaa, mutta ei ällöpahaakaan. Arvoituksellinen... huomaa että ollaan Merlotin kanssa tekemisissä.

Ä: Karvasta... ääk... karvasta. Irvistyksen jälkeen tulee aistimus märän nahkan tunteesta kitalaessa. Eikä se maku lähde ruisleivän, juuston tai popcornin avulla. Luovutan. Juon lasillisen vettä ja toivon seuraavasta kerrasta miellyttävämpää tuttavuutta. Ainakin 3 cl kihahti hyvin päähän, siitä plussa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8½.
Ä: 7+.



Vinkki: *Pieni Viiniblogi* on testaillut popcornin valmistamista eri metodein ja täytyy sanoa vilpittömästi, että sananlasku "Vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia" pitää kutinsa tässä kohtaa täysin. Eli maukas popcorni valmistuu a)kattilassa b) auringonkukkaöljyssä c) luomumaissista d) inkkarisuolan kera.
Markkinamiesten lanseeraamat koneet ovat osoittautuneet täysin fiaskoiksi; puolet siemenistä poksahtamatta, suola ei tartu rasvattomaan popcorniin ja lopputulosta on joutunut usein keräämään lattialta, pöydältä, kaapin päältä...

perjantai 3. helmikuuta 2006

Gray Fox


"Kiva kettu", tuumasi I ja nappasi pienestä paikallispuulaakista matkaan tämän punaviinin; Gray Fox Merlot (puulaakin tuotenumero 459597). Ketulle määritelty virallinen hinta on 6,59 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Oliko I:llä ketunhäntä kainalossa tätä viiniä valitessa?

I: Tuoksuu... pullataikinalle!? hiivatti sentään. Pikantti maku, mmm... Merlotista on näemmä moneksi :) Nenä uudestaan lasiin - häivähdys Jacob's Creekiä siellä jossain... mieto jälkimaku. Aavistuksen kukkaismainen. Kaikkiaan mukava, leppoisa viini, rentoon nautiskeluun.

Ä: Vahva, voimakas, tamminen. Nahkamainen tuoksu. Maun taakse piiloutuu häivähdys tervanpaksuista karpalon aromia, joka saapuu viiveellä aistimukseksi! Ilman napostelua kelpaa tv:n katselun seuralaiseksi taikka kynttilänvalossa oman tulevaisuuden alan miettimisen ohessa. Unelmat vahvistuvat sitä mukaa kun promillemäärä kehossa kasvaa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9-.
Ä: 8-.



Vinkki: Ylijääneistä viininaposteltavista ("Jääkö niitä yli?" ihmettelee Ä) saa seuraavan päivänä tehtyä Todella Erikoisen pizzan. Ihan totta. Oletko maistanut pizzaa, jonka päällä on esimerkiksi Juustoportin Brandy-Pähkinäjuustoa ja viinirypäleitä? eksoottinen elämys, voin kertoa...

keskiviikko 25. tammikuuta 2006

Satinela


Valkoviini- / EU-linjalla jatketaan; Satinela (puulaakin tuotenumero 007065). Hintaa espanioolalla 7,95 euroa ja tilavuus tuttu 0,75 litraa. Espanjalainen euro löytyy kokoelmasta, mutta löytyykö espanjalainen valkkari - tämän jälkeen?

I: Selvästi miedompi kuin aiempi Coulée d'Or. Ja vähemmän makea. Jotain persikkaan / hedelmäcoctailiin viittaavaa maistettavissa. Aavistuksen hiilihapokas; kuplii kielellä. Metallinen jälkimaku. "Ihan kiva"... eli menettelee mutta ei jätä ihanaa muistoa yhteisestä illasta.

Ä: Satiininpehmein alkuodotuksin, suolakeksin rippeet suusta vedellä huuhtoen, olen valmis: tuoksu makea, ensihäivähdys poremainen ja jälkimaku nielua huuhteleva. Katkeruus, kitkeryys... outo maku jää kielelle pyörimään. Huuhdotaan alas toisella kulauksella. Napostelua kaivataan: tuttua suolakeksiä mustapippuri-tillilevitteen (Creme Bonjour) kera. Hyvää. Pullo hupenee, vaan toista pullollista ei tee mieli. Tämä riittäköön.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 7½.
Ä: 8-.



Vinkki: Suolakeksi + mustapippuri-tillileviteyhdistelmällä huuhtelee alas vaatimattomammankin viinin - hyvä siis pitää näitä kaapissa aina varalla ;)

maanantai 23. tammikuuta 2006

Coulée

Ranskalainen valkoviini ei ole täällä liiemmin juhlinut? itse asiassa jouduimme hieromaan otsaryppyjä sileämmiksi, kun asiaa pohdimme. Eikä siinä auttanut kuin suunnata pieneen paikallispuulaakiin ja etsiä jotain sinipunavalkoista käteen; Coulée d'Or (puulaakin tuotenumero 007241) edustakoon maataan. Hintaa 7,05 euroa ja tilavuus 0,75 litraa. Tuleeko EU:sta mitään hyvää? se selvitetään nyt.

I: Petroolintuoksuinen...?! maku karviaismarjan mieleen tuova, vihreän nimenomaan. Miellyttävä jälkimaku. Pullollinen menee, toinen ehkä ei. Hyvä aloittelujuoma. Edellisessä arvostelussa mainittu Juustoportin valmistama Viinitarhurin juusto pelastaa nautintoa ehdottomasti.

Ä: Jos tämä viini olisi kukka... se olisi ehdottomasti päivänkakkara, jonka terälehtiä laskien kysytään; pidetäänkö vai ei. Viini maistuu joka toisella kulauksella makealta ja sitten karvaalta. Loppupäätelmäksi tulee yksinkertaisesti:pidän tästä. Varsinkin saunan jälkeen oloa tasaannuttaen - viinin aromit pääsevät oikeuksiinsa. Toimii.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 8-.
Ä: 8½.



Vinkki: Laita korkkikorkit talteen, kun aloitat tutustumisen viinien maailmaan. Jonkun ajan kuluttua huomaat, että niitähän on kertynyt varsin mukava kasa :) näistä voi tehdä kaikkea kivaa kuten; oviaukkoon verhon!
Poraa joka korkkikorkista läpi 3 millin poralla pituussuuntaisesti ja pujota reiästä ohutta siimaa. Voit solmia joka korkin alle solmun ja jättää rakoa seuraavan korkkiin noin 1-2 cm. Näin tehden yhteen "verhosuikaleeseen" menee noin 30-40 korkkia. Ja "suikaleita" mahtuu oviaukkoon rinnakkain sellaiset 10 kappaletta (kiinnitä esim. nastalla ovenkarmiin). Joten aloittaessasi tekemään tätä - olisi hyvä olla noin 300-400 korkkikorkkia, joko plakkarissa tai pian tiedossa... helppo urakka true-viininystävälle ;) oviverhohan on jalon harrastuksen oiva sivutuote, jota vieraatkaan eivät kehtaa ohittaa olankohautuksella...

lauantai 21. tammikuuta 2006

Guardian Peak


* Pieni Viiniblogi * on jo kolunnut liki kaikki pienen paikallispuulaakin valko- ja punaviinihyllyt, mutta vielä löytyi sentään jotain ennenmaistamatonta; Guardian Peak Merlot (puulaakin tuotenumero 458937). Hintaa etelä-afrikan punaisella on 9,98 euroa ja tilavuus tuttu 0,75 litraa. Mitenkä Kalaharin leijona puraisi?

I: Mielenkiintoinen punaviini Etelä-afrikan länsikärjestä: kuin Jacob's Creekin "loivempi painos". Tuoksu sama, jälkimaku sama. Ensituoksu ja -maku about puolet Jacobin vastaavasta. Eli erittäin hyvä hinta/laatusuhde. Suosittelen viinin ystävälle, joka haluaa maistaa jotain "valtavirrasta poikkeavaa", mutta ei halua extremekokemusta.
Tätä on lasissa vielä toistekin; He ain't heavy, he is my brother...

Ä: Tämä viini on kuin ihminen: karu ulkomuoto, mutta upea sisältö. Etiketti karuudessaan (miksi mustaa?) puhuu omaa kieltään ja siksipä tämä viinipullo kutsui luokseen. Tuoksu huumaa, väri kirkas ja selkeä, maku erittäin hyvä. Täyteläinen. Mansikkainen, luumuinen ja kirsikkaan vivahtava; makunystyröitä hivelevä.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
I: 9½
Ä: 10-.



Vinkki: Olemme kehuneet ennenkin tällä blogilla Juustoportin juustoja, mutta Pakko Taas Mainita erinomaisesta viininmaisteluun sopivasta tarjonnasta; Viinitarhurin juusto, joka stemmaa mainittuun punaviiniin... (ei saa sanotuksi kun on niin Hyvää) Maista Itse :)

lauantai 14. tammikuuta 2006

Omppu


Uuden Vuoden Juhlat jatkuvat edelleen ;)
Mukana on edelleen vieraileva alkoholiasiantuntija V, joka toi mukanaan kotimaista tuotantoa edustavan juoman: Omppu Helmeilevä Omenaviini (puulaakin tuotenumero 003961). Hinta on puulaakin pienimmästä päästä 4,30 euroa ja tilavuus se tuttu 0,75 litraa. Oliko oma maa omppu, muu maa mustikka?

V: Hiilihappojuttu? Hyvää!!! Hölmöilevä omppujytä ei petä koskaan! joka paikan viini.

I: Eroaa perinteisestä hölmöilevästä - jota myös teini-iässä useasti tuli nautittua - tuttua tavaraa siis, ainakin periaatteessa :) maistuu limpsalle. Omenan maku pinnalla. Makea. Hiilihapotettu? väriainetta? luonnottoman omenainen, ei voi olla täysin aito asia. Vihreä Carillo mielessä (r.i.p) arvosanaa nostaa omintakeinen etiketti sekä juoman "reilu meininki" - elokuvamaailmassa samaan voisi päästä, jos laittaisi Woody Allenin sähläämään ihmissuhdesotkujaan Hitchcockin Psyko-elokuvaan; Bates-motelliin...

Ä: Asterix-limpsaa? eikun Smurffia? kuohuu!!!luonnottoman vihreä. Simppeli. Hauska etiketti. Voi mennä ällömakeaksi, jos nauttii toisenkin pullon samalla kertaa.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
V: 9.
I: 8-.
Ä: 8½.



Vinkki: Järjestä ystävillesi viinimaistiaiset! se onnistuu vaikka näin:
- hae puulaakista viinejä (vinkkejä saat esim. vasemmanpuoleisista Top 3-valikoista. Ja Mustana Hevosena samaan kassiin nyt arvosteltu Omppu.
- kotona laitat pöydälle Todella Ison Pöytäliinan, mielellään sellaisen jonka helmat viistää lattiaa.
- piilota viinipullot pöydän alle. Voit avata ne valmiiksi.
- kutsu ystävät paikalle ja pöydän ääreen. Jokaiselle tyhjä viinilasi eteen.
- sido vieraille huivit silmien eteen - onnistuu kun sanot, että tiedossa on viiniä...
- ja sitten vain; pöydän alta pullo kerrallaan kaadat viiniä lasiin ja maistatat, Mutta Muista Jättää Omppu viimeiseksi...


Tiedossa on epäilemättä monta hauskaa hetkeä :)

lauantai 7. tammikuuta 2006

Pescevino

* Pieni Viiniblogi * sai uudeksi vuodeksi juhlaseuraa alkoholiasiantuntijasta V, joka antoi myös mielipiteensä maistelluista viineistä tälle palstalle - kun oikein nätisti pyysimme :)
Ensimmäisenä korkattiin Pescevino Bianco (puulaakin tuotenumero 008363). Hintaa on 6,94 euroa ja tilavuutta kala-pullolla 0,75 litraa. Miten kävi saapasmaan kalan vieraamme V maistelussa? nyt se selviää.

V: Kyllä tämä vähän päähän menee. Pikkuhiljoo, juu, juu. Maistuu ehkä aavistuksen verran islantilaiselle hapatetulle hain suolavedelle. Liian kuiva miun maun mukkaan.

I: Erikoinen ulkomuoto... mutta mitäs täällä olikaan aiemmin erikoisen muodon omaavista pulloista sanottu? erikoinen päältä, silkkoa sisältä, aivan. Maistetaanpa... viinirypälemäinen, hapokas jälkimaku. Suu mutrussa juotava. Lievästi tehoa. Kiva pullo - kalan kanssa?

Ä: Löytyi hymykuopat!!! Öh, kuinka kuivaa. Maissichipsit pehmensivät makua. Taustalla Olavi Virta antoi oman ekstentiaalisen lisänsä.

Arvosanat (asteikolla 4-10):
V: 7.
I: 7½.
Ä: 8-.



Vinkki: Viini ja Olavi Virta - huikea yhdistelmä!
* Pieni Viiniblogi * suosittelee viininmaistelun taustalle Olavi Virran uutta Mestari-kokoelmaa. Toimii kuin junan vessa (niissä kaukojunien letkeätunnelmaisissa sinisissä vaunuissa - IC ja Pendolino ovat OUT! myös vessojensa osalta)